Paulan Kirjasto 9

Heippa taas kaikki blogin lukijat!

Taas on aika palata Paulan Kirjaston tutuissa merkeissä. Toivon, että kirjalistasta oli hyötyä, toivottavasti jokin kirja tärppäsi. Tällä kertaa on vuorossa vanha kirja, todellinen klassikko. Kirjan pohjalta on tehty myös tv-sarja. Joko arvaatte? Kirja on Pieni Talo Preerialla. Tuskin tarvitsee kertoa englantilaista nimeä.

Kirjailijana toimii Laura Ingalls Wilder, joka kertoo tässä kirjasarjassa omasta lapsuudestaan. Aivan, näitä kirjoja on enemmänkin kuin tämä yksi. Kirjan julkaisijana toimii Gummerus ja kirja on painettu 2002. Amerikkalainen alkuteos ilmestyi vuonna 1935 ja ensimmäinen painos suomeksi vuonna 1957. Tämä kyseinen kirja on jo kahdeksas painos. Teoksen on suomentanut sellainen kuin S. S. Taula.

Siinä tärkeimmät faktat. Mutta nyt itse kirja. Kertomus kerrotaan ulkopuolisen silmin. Kirjan päähenkilöitä ovat Ingallsin perhe, isä Charles, äiti Caroline, Mary, Laura ja vauva Carrie. Kirja sijoittuu siihen aikaan, kun amerikkalaiset aloittivat uudisraivauksen, ja laajensivat omaa asuinaluettaan supistamalla intiaanien aluetta. Myös Ingallsit päättävät lähteä kotoisasta Wisconsinin Suuresta Metsästä kohti länttä, missä he aikovat aloittaa uuden elämän. Kirja kertoo, kuinka vankkureilla matkaava perhe selviää matkan rasituksesta ja tielleen tulevista esteistä. Lopulta, kun he päättävät asettua aloilleen, isä Charles rakentaa talon, tallin hevosille ja kaivon. Eikä sovi unohtaa kaikkia vastoinkäymisiä, kuten preeriapalo ja intiaanien vierailut, mitä kirjassa kuvaillaan tarkasti.

Laura Ingalls Wilder (1867-1957) on yhdysvaltalainen kirjailija, joka aloitti kirjoittamisen omasta nuoruudestaan vasta vanhoilla päivillään tyttärensä Rose Wilder Lanen innoittamana. Laura meni naimisiin v. 1885 Almanzo James Wilderin kanssa ja he saivat kaksi lasta, Rosen ja pojan, joka kuoli melko pian syntymänsä jälkeen. Elämänsä aikana Laura toimi opettajana ja ompelijattarena Dakotan territorion De Smetin kaupungissa (nykyisin Etelä-Dakotaa), jonne Lauran perhe lopulta asettui uudisraivauksen aikana.

Annan kirjalle 3 tähteä. Tarina on hyvä ja kerronta monipuolista. Suosittelen kirjaa kaikille, erityisesti vasta alkaneille lukijoille – 13 vuotiaille. Kirjassa ei ole mitään erityistä juonen punaista lankaa, jota kohden tarina pyrkii. Vaikka kirjaa pidetään tyyliltään historiallisena kertomakirjallisuutena, itse luokittelisin kirjan tositapahtumiin perustuvana, elämänkertatyyppisenä lasten- ja nuorten kirjana. Kirja on opettavainen siitä, miten ennen elettiin: kuinka selvittiin elämän tositilanteista.

Tällaista tällä kertaa. Ensi kerralla on taas luvassa uusi kirja. Siihen asti Paulan Kirjasto kiittää ja niiaa.

Paula Kronqvist

Toimintaperjantai

Perjantaina Nuorkalla oli toimintapäivä, jonka teemana oli päihteetön elämä. Seiniä koristi iskulauseita nuuskan, tupakan ja alkoholin aiheuttamista haitoista, läppärillä pyöri jatkuvasti pieni pätkä haastatteluita, joissa nuorilta kysyttiin heidän ajatuksistaan päihteitä kohtaan. Päivää säesti todella iso kasa erilaista toimintaa, aina päihderistikosta bändiesiintymisiin asti.

Ilta alkoi rattoisasti kahvin voimalla. Pikku hiljaa porukkaa alkoi virrata sisään pienissä, mutta topakoissa määrin. Ristikot otettiin heti kättelyssä syyniin, ja alkoi kauhea pähkäily siitä, mitä siinä haettiin takaa. Jaossahan oli totta kai palkintoja, joten mielenkiinto ristikon suttaamiseen säilyi.

Oikealla syventävä kuva kahvista.

Biljardipöydän ääressä kävi kova kuhina ja salissa oli juuri alkamassa leffagaala. Ryhmille oli annettu jo hyvissä ajoin (eli viikkokausia sitten) tehtäväksi tehdä video, jonka teemana olisi "Elämä ilman päihteitä." Lyhytelokuvien esitys alkoi.
Leffat olivat hyviä ja ytimekkäitä. Upotteessa voittajalyhäri, kannattaa maksaa huomiota.
Leffagaalan ja palkintojenjaon jälkeen alkoi toimintapisteet. Toimintapisteitä oli organisoitu iso liuta. Oli tikanheittoa, biljardia, tarkkuuspingistä, Angry-Birds -peli, Singstar, pussihyppelyä, uraanin rikastamista... No ei oikeasti, ei ollut mitään pussihyppelyä.

Leffagaalassa tapahtuu

Palkinnot gaalan voittajalle

Tuomarit julkistavat voittajafilmin

Voittajat kruunataan

Tarkkuuspingistä

Ilmapalloja

Biljardia

Minipizza, välipala vai itsepetosta?

Kun toimintapisteet oli käyty läpi, oli aika aloittaa illan yksi toisista kohokohdista, nimittäin bändistä. Lavalle nousi Unplugged-illastakin tuttu Doctor Paahtis Ja Puolen Tunnin Terapia.

Biisit olivat hyviä ja todella meneviä, yleisö mylvi, kaikki neljä. Suurin osa yleisöstä viihtyi kahvitiloissa, kunnes porukkaa alkoi soiton myötä virtaamaan myös saliin kuuntelemaan kaksikkoa tarkemmin. Itse pääsin ottamaan pari kuvaa myös ns. "backstagella", jotka myyn sitten hyvään hintaan kun tämä duo on noussut kuuluisuuteen.
Bändin samaisella säestyksellä pidettiin myös Biisikärpänen-kilpailu, johon oli todella innokas osallistujajoukko heti tarjolla.

Biisikärpäsen taustajoukot soittivat todella hyvin kotimaisia klassikkoja, joita kilpailijat sitten kilvan arvailivat.
Kun luulin illan olevan ohitse, kun kaikki oli ns. "loppu" ja alettiin vetämään jo illan viimeisiä tunteja, lavalle asteli eräs nuori ja yllättävä esiintyjä. Olin jo vienyt kamerani takahuoneeseen turvaan, kun salista alkoi kuulua todella antaumuksellista räppiä. Kompastelin matkalla kun hain kameran pikapikaa ja ryntäsin saliin salamavalo mielipuolisesti välkehtien. Artistinimellä Dream veti todella hienon loppushown.
Tämän kaverin oma sivu löytyy Mikseristä, osoitteesta:
http://www.mikseri.net/artists/?id=144029

Mutta niin kaikki hyvä päättyy aikanaan. Perjantai päättyi, ihmiset kotiutuivat. Olkaa aina kuulolla uusista tapahtumista, joita päivitellään niin tänne blogiin, kuin Tornion Nuorisotoimen Facebook-sivuillekin.

- Joni

Unplugged-ilta

Torstaina 14.3 Nuorisotiedotuspiste Aaltosessa vietettiin Unplugged-iltaa, jossa esiintymässä oli paikallisia bändejä. Bändejä olivat One Dream, The Future And Hope, I'm Not Sleeping (entinen Horizons) ja Dr. Paahtis ja Puolen Tunnin Terapia. Ilta alkoi kello seitsemältä- ja päättyi yhdeksältä suomen aikaa. Katsojia paikalla oli arviolta viitisenkymmentä ja tapahtuma kuvattiin. Ilta oli mainio ja kaikki viihtyivät, ellen erehdy. Kaikista bändeistä tehtiin haastattelu Hertzilään, jossa oli poikkeuksellisesti vain tunninmittainen lähetys. Studiossa oli tuolloin Jesse.                                                                                                                                              
                                                                                                                                                          Tapahtuman juonsi Sone ja illan avasivat Jaakko ja Julius artisti Jukka Pojan biisillä Silkkii. Ennen tapahtumaa oli Sound Check, jossa bändit soittelivat biisejä, mukaanlukien Pori Jazz-tyylistä jammailua, joka toi pinetä kevennystä iltaan. Väkeä oli tuolloin vielä kovin vähän, mutta lähempänä tapahtuman alkua väkeä saapui enemmän.                                                                                

Olin kuvaamassa tapahtumaa, mutten ollut ainoa kuvaaja - kuvaamassa olivat myös Jesse ja Lusku. Tässä muutama oma kuvani tapahtumasta.

Lauri

I'm Not Sleeping

Jaakko ja Julius

One Dream

Dr. Paahtis ja Puolen Tunnin Terapia

Sonen loppujuonnot

Curly -lehteen toimittajia metsästämässä

Noniin eläväiset ja sen mieliset, Joni täällä taas kotirauhaanne rikkomassa. Päätimme täällä Aaltosessa kokoontua erään erittäin käänteentekevän asian johdosta, nimittäin Curly-lehden Tornio-piirin toimittajien kokoamisen vuoksi. Olipas siinä paljon hankalaa kielioppia.
Jesse otti meillä opettajan roolin käsiinsä, ja vaikka meneillään oleva radiolähetys hiukan rikkoi hiljaisuutta, saimme aikaan yhtä sun toistakin. Ideahan on siis siinä, että me täällä Tornion päässä kokoamme toimittajia kirjottamaan juttuja Curly-lehteen, joita jaetaan suomalaisiin koteihin ihan maksutta. Kyse on nuorten ääni maailmalle. Tätäkin blogikirjoitusta selostaa radiosta kantautuva musiikki sekä taustalaulu, joten anteeksi jos ajatukset vähän karkailevat.

Mitä Curly -lehti sitten sisältää? Kaikkea mitä nuorten suusta(sormista) voi tulla. Seuraavan painoksen aihe on mm. vallankumous ja vaikuttaminen. Sitä ennen käsittelyjen aihe on laaja. Aina taksvärkkityöstä koulukiusaamiseen ja blogin pitämiseen asti. Nuoret kertovat omia näkemyksiään asioista ja omista harrasteistaan, jakavat nippelitietoa sekä keittöneroutta, jonka postimies tuo läpi ikiroudan kotiimme luettaviksi. Itse olin todella kiinnostunut erään painoksen blogin kirjoittamiseen liittyvästä jutusta, koska itsellänikin on blogi, ja totta kai kanssabloggaajat kiinnostavat.
Yritykseni ei ole painostaa teitä tai mitään, mutta: http://www.curly.fi/tilaus-ja-muutostiedot 
Tilatkaa, tai...

Saimme täällä heti tomeria ja innokkaita toimittajaehdokkaita esille, aiheetkin valmiiksi mietittynä. Allekirjoittanut on ainakin yksi, jota tällainen kiinnostaa, ja taidan ehkä yrittääkin siipiäni reportterina. Tutkivaa journalismia ja sen yli! Miksi kevytmaito ei ole kevyt vaan painaa kilon?

Allekirjoittanut tutustuu aiheeseen samalla haaveillen: "Osaisimpa lukea."

Curly -kirjoittajapaja tästä eteenpäin joka viikon torstai-iltana aaltosessa klo 18-20. Uudet ovat aina tervetulleita - eikä supervoimia edellytetä!

Tuotekuvausta

Studiossa voi tietysti kuvata muutakin kuin ihmisiä - tässäpä todisteita.

Kuvaaja: Jenna

Toimintaa perjantaina!

Toiminta perjantai nuorille! Nuorkalla 22.3.2013  klo.17.00-00.00 Ilta alkaa leffagaalalla. Siinä on nuorten tekemiä lyhytelokuvia ja raatina toimii tukioppilaat. Voittaja elokuva palkitaan :) Toimintapisteet starttaavat n.30min päästä leffagaalan jälkeen. Luvassa on kisailuja, joiden voittaja palkitaan! Skabamaratoni! Kisa 1 Sihtipingis Kisa 2 Vitosella voittoon Kisa 3 Vesitikka Kisa 4 Angry Birds peli Kisa 5 Laula tiesi voittoon LEFFAKISA! Jokainen voi osallistua elokuvanteko kilpailuun!! Voit kuvata omalla ajallasi, omalla kamerallasi; itseksesi taikka kavereiden kesken. Ota leffa mukaasi perjantaina kun tulet - vaikkapa muistitikulla. Aaltosesta saat lainaan myös välineistön - editointiohjelmia myöten. Apua, vinkkejä ja opastusta tarjolla myöskin! Lisätietoja alta. Tervetuloa, toivoopi:

Bussioppaan lokikirja: Varovainen kuvaliite

Perjantai 15.3.2013

Bussiopas on epäjärjestänyt reissukuvansa viikon ajalta ja valikoinut niistä varovaisen koosteen aikajärjestyksessä. Varovaisuus ilmenee kuvissa ihmisten vähyytenä  - joskus lienee ollut puhetta yksityisyydensuojattomuudesta.

Viikon ajan mukana kulki siis Tornion nuorisotoimen Adapteri-mediaprojektin välineistö.

Aloitustilaisuudessa Kuusamossa esillä vuosikertahiihtopipot

Lähtöpaikka Paljakalla - "Meinaako ne oikeasti lähteä hiihtään?"

Bussioppaan matka taittui maisemaikkunan ääressä

Uuttusuon huoltopiste ensimmäisenä päivänä

Uuttusuolla - vaan ei tarjoilua kahvilassa järjestetty

Matkalla Syötteelle - tykkylumikuuset pysyttelivät ikkunan kylmemmällä puolella

Syötteellä näyttäisi olleen viileä ilta

Huoltopiste todistetusti toiminnassa Syötteen ja Ranuan välillä

Tyypillinen bussioppaan työpiste - tällä kertaa Ranualla

Hiihtäjät yhteislähdössä kohti Hosiota

Hosion ja Honkamaan jälkeen viimeinen pysäkki oli Kallinkankaalla - bussiopas pysyttelee varjossa

Maaliviivalla - oliko Ylekin hiihtämässä?

Kotiinlähtöaamuna näyttää jo tutummalta - "Kakkosella paluu Ouluun!"

 Reissu on käyty - ja nyt myös todistettu,

Jesse

Bussioppaan lokikirjaan on tarkoitus - mahdollisuuksien ja nettiyhteyden mukaan - kerätä RR1-ryhmän bussiopas-Jessen tunnelmia Rajalta Rajalle -hiihtoreitin varrelta mm. blogipäivitysten ja valokuvien muodossa. Kaikki merkinnät koottuna tämän linkin takana.

Bussioppaan lokikirja: Kotimatkalle

Torstai 14.3.2013

Hiihdot on nyt ykkösryhmän osalta hiihdetty ja porukka lähtikin tänä aamuna Torniosta kotia kohti. Takavalojen hävittyä myös bussiopas kokosi itsensä ja liukeni paikalta. Viimeisetkin RR-hiihtäjät, siis ryhmät kaksi, kolme ja neljä, päättävät 440 kilometrin matkan Tornioon sunnuntaihin mennessä.

Bussioppaan lokikirja täydentyy vielä matkakuvituksella "medialiitteen" muodossa. Kuvien läpikäyminen on kuitenkin jostain syystä paljon hitaampaa, kuin niiden ottaminen. Työn aloittaminen edellyttääkin suunnatonta itsekuria.

Sitä odotellessa,

Jesse

Bussioppaan lokikirjaan on tarkoitus - mahdollisuuksien ja nettiyhteyden mukaan - kerätä RR1-ryhmän bussiopas-Jessen tunnelmia Rajalta Rajalle -hiihtoreitin varrelta mm. blogipäivitysten ja valokuvien muodossa. Kaikki merkinnät koottuna tämän linkin takana.

Bussioppaan lokikirja: Maaliviivalla

Keskiviikko 13.3.2013

Tänään herätys klo 5.30 - pakkasta 32 astetta. Rohkeimmat hiihtäjät lähtivät matkaan Honkamaalta aikataulun mukaan, mutta osa odotti suosiolla kello yhdeksän bussia Kallinkankaalle. Kallilta jäljellä oli 25 kilometriä maaliviivalle Tornioon.

Reissun aikana olen tehnyt "teräviä huomioita" bussioppaan työstä - tätähän voisi kuvailla vaikka seuraavasti: "Ihan melkein ko telkkarissa, paitsi, että täällä on lunta." Aika äkkiä tajusin myös, miksi hotellivarausta tehtäessä halutaan tietää asiakkaan kansalaisuus. Kun listalla on kymmenittäin vierasperäisiä väsyneiden hiihtäjien nimiä, päädytään kansalaisuuden perusteella todennäköisimmin lähimmäksi oikeaa vaihtoehtoa, kun asiakas odottaa avaintaan tiskillä.

Olen oppinut uutta myös blogialustasta - tännehän voi jättää kommentteja. Sanna kysyi alkupään viestissä, joko olen oppinut hiihtäjien nimet. Tässä kohtaa tarkistan, että omassa rinnassani roikkuu yhä nimikyltti ja olen tyytyväinen, ettei minun tarvitse vilkaista siihen edes joka kerta, kun vastaan puhelimeen. Hiihtäjienkin nimet ovat osallistujalistalta tuttuja, mutta yhteydessä nimen ja naaman välillä tuntuu olevan ajoittaisia häiriöitä.

Bussiopas varustettiin matkaan Adapteri-projektin digipokkarilla. Koko viikon olen odottanut, että joku kommentoisi pinkkiä kameraa, joka matkustaa samanvärisessä kotelossa oppaan kaulassa. Tiedän kysymättäkin, kuka värin on valinnut, eikä valitsija ollut ainakaan siskoni, kuten maalilinjan ylittänyt saksalaishiihtäjä epäili.

Tänään iltajuhla ja huomisaamuna hiihtäjät kääntyvät kotimatkalle.

Jesse

Bussioppaan lokikirjaan on tarkoitus - mahdollisuuksien ja nettiyhteyden mukaan - kerätä RR1-ryhmän bussiopas-Jessen tunnelmia Rajalta Rajalle -hiihtoreitin varrelta mm. blogipäivitysten ja valokuvien muodossa. Kaikki merkinnät koottuna tämän linkin takana.

Bussioppaan lokikirja: Suhteellinen sääilmiö

Tiistai 12.3.2013

Linja-automme starttasi Hosiolta 28 asteen pakkasessa. "Kylmä, vaan ei liian kylmä" oli ykkösryhmän ainoan venäläishiihtäjän tuomio. Tämä lienee kuitenkin mielipidekysymys, sillä erään hiihtäjämme sukset jäätyivät kiinni hänen jalkoihinsa.

Karavaanimme on edennyt Keminmaahan, jossa toinen osa porukasta on sijoitettu Honkamaan leirikeskukseen ja toinen - bussiopas mukaan lukien - Kivalon entiseen kouluun.

Täällä käytössä ovat ulkohuussit - miten sellainen vedetään? Enemmän hämmästystä herätti silti ovi, jonka sai hakaan ulkopuolelta, vaan ei sisältä. Pitäisikö alkaa pirulliseksi: "Jos sata tykkää..."

Iltainfoa varten minun tuli soittaa Tornioon ja tarkistaa jäätilanne. Googlasin puhelimellani hotellin numeron, laitoin luurin korvalleni ja ihmettelin, miksei valintaääntä kuulu. Sitten tajusin, ettei Googlella ilmeisestikään voi soittaa.

Huomenna on edessä viimeinen hiihto-osuus, jonka tulisi sään salliessa päättyä Tornionjoelle hotellin edustalle. Tänään hauskojen paikannimien listaa täydensi majapaikkamme lähellä sijaitseva Puukkokumpu.

Jesse

Bussioppaan lokikirjaan on tarkoitus - mahdollisuuksien ja nettiyhteyden mukaan - kerätä RR1-ryhmän bussiopas-Jessen tunnelmia Rajalta Rajalle -hiihtoreitin varrelta mm. blogipäivitysten ja valokuvien muodossa. Kaikki merkinnät koottuna tämän linkin takana.

Bussioppaan lokikirja: Mysteerikiekko

Maanantai 11.3.2013

Opin eilen käyttämään mehukonetta. Siitä innostuneena aloitinkin aamun omenamehulla. Hiihtäjissä tämä herätti pientä hilpeyttä: "Joko olet aamukaljalla?"

Tämä aamu kuluikin pitkälti kauppareissulla. Ranualta suunnattiin Hosiolle ja Ruonaan, joihin porukka on majoitettu. Yhteismajoituksessa avaimia ei juuri unohdeta palauttaa ja bussiopas kiittää.

Istuin päivällä linja-autossa - no jopas jotain - ja huomasin taskussani pyöreän kiekon. Ensimmäinen ajatus: "Kuka on pyytänyt nuuskaa?" Sitten tajusin, että kiekko olikin oma huulirasvani, jonka olin "yllättäen" itse taskuuni laittanut. Se tuli tänä iltana tarpeeseen, sillä kassin vetoketju kieltäytyi yhteistyöstä. Saavutimme lopulta yhteisymmärryksen.

Huomenna matka jatkuu 60 kilometrin verran Honkamaalle, mutta ennen sitä bussioppaan on selvittävä ilta-infosta.

Jesse

Bussioppaan lokikirjaan on tarkoitus - mahdollisuuksien ja nettiyhteyden mukaan - kerätä RR1-ryhmän bussiopas-Jessen tunnelmia Rajalta Rajalle -hiihtoreitin varrelta mm. blogipäivitysten ja valokuvien muodossa. Kaikki merkinnät koottuna tämän linkin takana.

PMC sikermä!

Mukana hienoja maaleja, tiukkoja tilanteita, rangaistuslaukauksia, musiikkiesityksiä ja tanssia.

Pätkän katsomiseen investoitu aika: vartti
Informaatioarvo: 8/10
Muistin virkistys: 9/10
Mahtawuus: 10/10

-Julius-

Bussioppaan lokikirja: Yhteistyökyvytön omenamehu

Sunnuntai 10.3.2013

Kylläpä tavara mahtuu joskus helposti kassiin. Vetoketjuakaan ei tarvitse singuttaa, kun unohtaa puolet tavaroistaan sängylle, vaikka katselee niitä pakatessaan. Pakkaspäivän varalle pukeutuneena pakkamisen suorittaisi mielellään kerralla, mutta silti mainittu rituaali toimitetaan lähes jokaisena aamuna bussioppaan tarkistaessa lähtövalmiina huonettaan.

Seuraavaksi aamukuudelta aamupalalle herännyt hahmo raahaa aulaan kaksi kassia ja selkärepun. Sitten pakataan 69 ihmisen tavarat kahteen linja-autoon, kysellään kadonneiden avainten perään kaikilla kielillä ja suunnataan hiihdon lähtöpaikalle. Tähän mennessä unohdettujen ja minulle myöhemmin palautettujen avainten turvin voisin muuten pian avata oman hotellin - huonneen omistusoikeus ei kuitenkaan tunnu siirtyvän avaimen mukana. Liikeideaa kehitellään toistaiseksi.

Hiihtäjien lähdettyä bussit suuntaavat huoltopisteelle odottamaan nopeimpia sivakoijia, jotka ykkösbussi toimittaa seuraavalle hotellille. Bussiopas majailee kakkosbussissa, joka odottaa viimeisten hiihtäjien tuloon saakka.

Odotteluaika kuluu kauppareissuihin (aurinkolasit, rakkolaastarit, korvatulpat), lukuisiin tarkistuspuheluihin, esimerkiksi seuraavan hotellin palveluihin liittyen, ja majoituslistan täyttöön.

Listalle merkitään hotellin huonejako. Aikaa toimitukseen kuluu reilusti, sillä kaikilla on toistaan kovempi hinku vaikuttaa lopputulokseen. "2+1 hh, 3 hh, pari..." on bussioppaalle tyypillistä mutinaa.

Tämän päivän lista ei löytänyt tietään ajoissa perille ja Ranualla bussiopas saikin tervehtiä kahden hengen huoneeseen pyrkinyttä kolmantena saapunutta hiihtäjää sanoen: "Meillä on ongelma."

Huonejaon selvittyä oppaamme patikoi suojatietä markettiin, jossa myytiin tavaraa kihartimista monitoimikoneisiin, mutta hiihtäjältä hävinnyttä puhelimenlaturia ei kuitenkaan löytynyt. Ainoastaan Ranualla voi nähdä ihmisten käyvän kaupassa moottorikelkalla.

Monissa hotelleissa mehu tarjoillllaan automaatista, jossa on vierekkäin "laatunapit" ja niiden alla vastaavat hanat. Täällä Ranualla sain kuitenkin omenamehun sormilleni, kun muuten tutunnäköisessä koneessa hanat eivät olleetkaan suoraa nappiensa alla, vaan kaikki yhdessä koneen keskellä. Laittaessani lasin oikeaan reunaan, mehu päättikin saapua vasemmalta. Bussiopas pälyili nolona ympärilleen käsiään kuivaten.

Tänään 86 kilometriä urakoineet hiihtäjät sivakoivat oppaineen huomenna 46 kilometriä Hosiolle.

Jesse

Bussioppaan lokikirjaan on tarkoitus - mahdollisuuksien ja nettiyhteyden mukaan - kerätä RR1-ryhmän bussiopas-Jessen tunnelmia Rajalta Rajalle -hiihtoreitin varrelta mm. blogipäivitysten ja valokuvien muodossa. Kaikki merkinnät koottuna tämän linkin takana.

Bussioppaan lokikirja: Sokkelossa Syötteellä

Lauantai 9.3.2013

Takana kolmas hiihtopäivä ja 60 kilometriä Taivalkoskelta Syötekeskukseen.

Aamu alkoi pikaisella visiitillä huoltoasemalle, josta tyytyväinen hiihtäjä löysi itselleen aurinkolasit. Täällä bussivuorot vaikuttavat "jostain syystä" olevan tarjolla kuin tilauksesta.

Hiihtäjien huoltopiste sijaitsi Ooka-Stopin entisellä huoltoasemalla, siis tällä kertaa sisällä. Kokemuksen kautta bussiopas on viimein ymmärtänyt esimerkiksi, ettei t-paita lämmitä käsivarsia, kenkiin sulava lumi kastelee sukat ja sininen villapaita auttaa pakkaselta suojautumisessa.

Suuriin oivalluksiin kuuluu myös älypuhelimen hyötyjen oppiminen. Tällähän voi paitsi soittaa, myös etsiä nimiä, numeroita, pankkiautomaatteja, korvatulppia ja latureita. Myös reissublogi päivittyy kätevästi.

Eilisessä pysähdyspaikassa faksaus ei onnistunut, sillä vastaanottajalla ei ollut mahdollisuutta lisätä paperia. Molipuolisen skannerin tarkoitus taas oli lähettää tuotos suoraan sähköpostitse, siinä kuitenkaan onnistumatta. Lähetin kopion myös itselleni ja tänään huomasin onnistuneeni. Kuitenkin tänne Syötekeskukseen oli saatu ainoastaan epäselvä versio. Siispä chek-iniä edelsi "uusien tuttavuuksien" poistaminen majoituslistalta.

Sokkeloisen hotellin erikoisuuksiin kuuluu maanpinnan tasalla oleva aula, joka hissin mukaan sijaitseekin viidennessä kerroksessa. Huoneet löytyvät siis hieman syvemmältä Syötteen kätköistä.

Hieronta- ja suksenvoiteluaikojen selvittelyn jälkeen oli vuorossa RR-hiihtojen 30-vuotisjuhla, jossa puhuivat mm. jokaisena vuonna hiihtäneet Voutilaiset. Tapahtuma taltioitu Zoomilla, joka löysi tukensa opaskassin vessapaperirullista.

Tänään opin lisää saksankielen "nyanssieroista". Eilen opitut faxen ja wachsen voidaan yhdistää sanaan Leute, jolloin saadan aikaan faksaajat tai vahaajat. Bussioppaan tavoin ei tule kuitenkaan sanoa Fachleute ja toivoa, että kyse olisi ammattilaisista. Fachleute tarkoittaakin "yksityistä poliisia", siis vartiointipalvelua. Super!

Toinen erikoinen tilanne seurasi ruokailua. Pitkän saksanharjoittelun jälkeen ruotsalaisen kysyessä voitelupalvelua ruotsiksi, ymmärsin yskän ja vastailin taitojeni mukaan. Kysyjä kuitenkin hämmentyi entisestään ja tajusin vastanneeni saksaksi. Det tar verkligen en stund att zappa mellan språk!

Huomenna 86 kilometriä kohti Ranuaa.

Oppaaksi opetteleva Jesse

Bussioppaan lokikirjaan on tarkoitus - mahdollisuuksien ja nettiyhteyden mukaan - kerätä RR1-ryhmän bussiopas-Jessen tunnelmia Rajalta Rajalle -hiihtoreitin varrelta mm. blogipäivitysten ja valokuvien muodossa. Kaikki merkinnät koottuna tämän linkin takana.

Bussioppaan lokikirja: Vähän isompi kauppakassi

Perjantai 8.3.2013

Hiihtojen toinen päivä, matkaa Kuusamosta Taivalkoskelle Hotelli Herkkoon takana 60 km.

Hiihtäjien luonnollisesti hiihtäessä bussiopas suori Kuusamon Prismaan toimittamaan ostoksia. Kauppakassi oli varmasti parkkipaikan suurin, mallia lina-auto. Kaupassa, kuten lähes tulkoon kaikkialla muuallakin, sai bussiopas huomata, kuinka keltaisia tarralappuja ei tule käyttää. Niiden väitetyn tehokkuuden salaisuus lienee lappujen sopivassa määrässä neliömetriä kohden. Kun niitä liimaa tuhatmäärin käsiin, taskuihin, tuolinselkään ja lompakkakkoon, niiden taika vaikuttaa katoavan.

Kauppareissun ja huoltopisteen jälkeen suunta käännettiin hotelliin ja pöytä koristeltiin kuutiolla paperia. Sisällöllä lienee jotain tekemistä 69 hengen majoittamisessa. Tähän mennessä bussioppaan ohje "Olet käytännössä vastuussa kaikesta" ei ole petttänyt. Onneksi apua - vaikkapa faksaukseen - on useimmiten saatavilla Reception-kyltin takana.

Huomenna suunta kohti Syötekeskusta.

Heikkotoimisella näppäimistöllä,

Jesse

Bussioppaan lokikirjaan on tarkoitus - mahdollisuuksien ja nettiyhteyden mukaan - kerätä RR1-ryhmän bussiopas-Jessen tunnelmia Rajalta Rajalle -hiihtoreitin varrelta mm. blogipäivitysten ja valokuvien muodossa. Kaikki merkinnät koottuna tämän linkin takana.

Bussioppaan lokikirja: Faxen oder wachsen?

Torstai 7.3.2013

Tänään varsinainen hiihto pääsi käyntiin rajavyöhykkeen tuntumasta. Hiihtäjien ohjelmassa oli siis 62 kilometrin sivakointi, jonka lomassa tarjottiin mm. keittoa huoltopisteellä Rukalla.

Bussiopas puolestaan kokeili taitojaan majoituksensuunnittelussa. Lopputulos vahattiin Tropiikista huomiselle pysäkille Taivalkoskelle.

"Miten niin vahattiin?" Yksinkertaista - saksalainen huonekaverini ei saanut ovikorttia toimimaan ja totesi tarvitsevansa harjoitusta. Kätevä bussiopas taas tuhersi työnsä valmiiksi ja halusi myös kertoa tarvitsevansa harjoitusta - faksin käytössä: "Ich muss wachsen üben." "Paljonko suksien voitelu maksaa?" kuului vastaus.

Episodista opimme siis, että tieto siirtyy parhaiten verbillä faxen, sukset taas vahataan - eli voidellaan - ilmauksella wachsen.

Kuusamossa, jossa suksien säilyttäminen hotellihuoneessa on itsestäänselvyys,

Jesse

Bussioppaan lokikirjaan on tarkoitus - mahdollisuuksien ja nettiyhteyden mukaan - kerätä RR1-ryhmän bussiopas-Jessen tunnelmia Rajalta Rajalle -hiihtoreitin varrelta mm. blogipäivitysten ja valokuvien muodossa. Kaikki merkinnät koottuna tämän linkin takana.

Bussioppaan lokikirja: 0-päivän anti

Keskiviikko 6.3.2013

Bussioppaan 0-päivä alkaa olla takana. RR1-hiihtäjien ensimmäinen kokoontuminen ja yhteinen info oli siis tänä iltana Kuusamon Oivangissa. Hiihtopipojen jakamisen myötä myös oppaan työnkuva alkoi - ainakin teoriassa - aueta. Viikon aikana on luvassa mm. majoituslistojen täyttöä. Hiihtovaelluksella bussioppaan tärkein väline ei yllättäen olekaan suksi, vaan punainen opaskassi, josta on tähän mennessä löytynyt kaikkea klemmareista päänkoossapitoverkkoon asti.

Huomisaamuna hiihtäjien matka kohti Torniota alkaa 62 kilometrin osuudella itärajalta Kuusamon Tropiikkiin.

Jesse

Bussioppaan lokikirjaan on tarkoitus - mahdollisuuksien ja nettiyhteyden mukaan - kerätä RR1-ryhmän bussiopas-Jessen tunnelmia Rajalta Rajalle -hiihtoreitin varrelta mm. blogipäivitysten ja valokuvien muodossa. Kaikki merkinnät koottuna tämän linkin takana.

Bussioppaan lokikirja: Kultaisia ohjeita

Keskiviikko 6.3.2013:

Hiihtäen halki poikki Suomen - siinäpä tiivistettynä Rajalta Rajalle -hiihtovaelluksen idea. 440 kilometriä pitkä taival alkaa itärajalta Kuusamosta ja päättyy viikon sivakoinnin jälkeen Tornioon. Tänä vuonna 30. kertaa tampattavan ladun varrelta löytyvät Kuusamon ja Tornion lisäksi Taivalkoski, Pudasjärvi, Ranua ja Keminmaa. Reitillä tulee olemaan myös kansainvälistä väritystä, sillä hiihtäjiä latua mittaamaan saapuu myös ulkomailta. Osallistujat on jaettu neljään ryhmään siten, että jokaisessa niistä on noin 70 hiihtäjää. Ensimmäinen ryhmä aloittaa taipaleen torstaina 7.3. ja ylittää maalilinjan Torniossa keskiviikkona 13.3.

Mukaan - ilmeisesti jonkinlaista tutkivaa journalismia harjoittamaan - on yhytetty myös minut.

Pesti Ralliraidan kartanlukijana vaihtui bussiopas-Jessen aikaiseen aamuherätykseen ja pitkään loikkaan Kuusamoon tähtäävään linja-autoon. Kuluttaessani nyt linja-autonpenkkiä ihmettelen esimerkiksi sitä, miksi Torniosta Kuusamoon mielivän tulee ajella ensin Ouluun, ja miltä tuntuisi kirjoittaa vaikkapa kotiosoitteeksi Oulun jälkeen löytyvistä paikoista esimerkiksi Arkala tai Jurmu. Muita toistaiseksi hämäränpeitossa olevia asioita ovat muun muassa RR1-ryhmän bussiopasta - eli minua - viikon aikana odottavat työtehtävät. Tähän mennessä työhönperehdyttämisestä on vastannut nippu bussioppaan kultaisia ohjeita, joista ehkä kiiltävimpänä mainittakoon seuraavaa: ”Olet vastuussa käytännössä kaikesta - myös säästä”.

Kello 11.30; 170 kilometriä ennen Kuoliota ja Taviharjua,

Jesse

Bussioppaan lokikirjaan on tarkoitus - mahdollisuuksien ja nettiyhteyden mukaan - kerätä RR1-ryhmän bussiopas-Jessen tunnelmia Rajalta Rajalle -hiihtoreitin varrelta mm. blogipäivitysten ja valokuvien muodossa. Kaikki merkinnät koottuna tämän linkin takana.