lauantai 28. kesäkuuta 2014

Liikennepuiston kesätunnelmia

Hyvää kesäkuun loppua arvoisat lukijat, meillä on ollut aivan järisyttävä kuukausi liikennepuiston toiminnan parissa, toivottavasti teilläkin on ollut mukavaa. Mitäs ihmeellistä tässä kuussa on sitten saatu aikaan? Lukekaa, kokekaa ja hämmästykää! Aloitan kertomisen päivältä 26.6 ja kerron vähän menneitä ja sen sellaisia.

Päivä oli aika vilkas lomilta tultua. Kerkesin jo haaveilla rauhallisesta laskusta juhannuksen jälkeen, sieltä tuli täysilaidallisesti aurinkoa mutta jokseenkin silti kylmää ilmaa. Mutta porukkaa riitti siitä huolimatta. Raahasimme leijonanosan autoistamme ulos konteista, mutta kaikki menivät aina sitä myötä kun ne tulivatkin. Porukkaa ravasi kioskissakin niin tiuhaan että sai täyttää varastoja pariinkin otteeseen, siinä sivussa sitten kannettiin tölkinhylsyjä talteen ja vahvistettiin karamellipuolta. Pidimme myös päivällä taas kovin suositun liikennekoulun, johon osallistui miltei kolmekymmentä innokasta kuskinalkua. Jokainen sai koulusta muistoksi ihan ikioman ajokortin sekä kourallisen hyviä ohjeita liikenteeseen. Päivää kruunasi myös alkava frisbeegolf-koulu, johon saimme jopa pari osallistujaakin. Minä tietenkin reippaana poikana menin perässä ja dokumentoin laajalti kaiken, kuvaa siis joka kulmasta mitä kuvitella saattaa. Enköhän ottanut ainakin pari kelpuutettavaa kuvaa.
Sitten katsaus menneisiin päiviin: Meillä on ollut täällä mm. jalkapallokoulua sekä paljon muutakin ihmeellistä ja mukavaa. Peräpohjolan Opiston Nuva13 –luokka kävi meillä tekemässä omia näyttöjään, johon riitti yhtä ja toista mukavaa touhuttavaa. Oli leikkejä, pelejä, formulakisaa ja kaikkea mitä kuvitella saattaa. Ikävä kyllä silloin tällöin meitä rangaistiin armottomalla vesisateella, vaikkemme olleet tehneet mitään pahaa. 26.6 meillä oli oikea herkkupäivä, sillä meillä tehtiin vohveleita. Vohvelit loppuivat tosin tunnin kuluttua valtavan menekin vuoksi, kylmä ilma ja tuuli toi lämpimän vohvelin ystäviä paikalle kuin sokeri kärpäsiä. Sebastian on myös nähty taas paikalla, meidän oma oravamaskottimme. Harmi vain että Sebastian on niin nopea liikkeissään että kuvan saaminen on vaikeaa. Yritän kyllä vielä joku kerta, heitän sille vaikka syöttejä maahan ja kuvaan pirulaisen edestä ja takaa.

Meillä on ollut myös tällä viikolla toimintaviikko, johon on kuulunut muun muassa vohveleiden paistoa sekä aarteenetsintää. Ilmatkin näyttävät vihdoin ja viimein parantuvan, joten kun minä siirryn hyvin ansaitulle lomalle tästä, niin muistakaa käydä puistossa jäätelöllä ja kahvilla. Kun käytte siellä, niin morjenstakaa Sebastiania puolestani, en ole nähnyt veikkoa kuin vilaukselta. Sitä paitsi tämä mokoma meni ja juoksi karkuun heti kun kamerani otin esille.

Mutta Joni kiittää ja kuittaa tältä erää, nähdään heinäkuun lopulla, nyt minä siirryn kesälaitumille ja se on moro! 

 Joakim piti jalkapallokoulua innokkaille futiksenystäville, olettekos seuranneet futiksen mm-kisoja? Minä en.
 Mmm... karkkia jokaiseen makuun!

Näin hyviä ja halpoja vohveleita vain täältä!
Tästä ei kyllä vohvelit parane, sen takaan, hilloakin päälle vähintään kilo.












 Päivi-piraatti valmistaa urheita joukkoja aarteenmetsästykseen.
 Kuka löytää himoitun kult... öh hopea-aarteen?!
 Parempi kuva kartasta joka johtaa Koli-baban ja kolmenkymmenen rosvon luolaan.
 Urheimmatkin piraatit tarvitsevat vähän ohjeita välillä.
 Pandoran lipas on auki, ottakoon aarteen ken uskaltaa!

Kukaan ei jaksa kuitenkaan piratismia päivät pitkät, välillä pitää vetää henkeä ja sutaista nimmarit asfaltille.











keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Liikennepuiston avajaiset!

Voi pojat, se on viimein täällä! Vapahtaja ei ole tullut keskuuteemme mutta puhutaan nyt lähes yhtä hyvästä asiasta, nimittäin liikennepuisto aukesi hulppeilla seremonioilla. Aloitimme aamulla järjestelyn valoakin nopeammin, jo tällöin joukossamme pyöri innokkaita jotka olisivat lähteneet ajamaan ensimmäiselle välineellä missä sattuisi olemaan pyörät. Kokosimme hulppeat kaasugrillit, tarkastimme että limsaa riittäisi vaikka koko rykmentille ja pakastin täynnä jäätelöä surisi kuin lauma vihaisia herhiläisiä. Pitäisi myös mainita että luontoäiti mokoma uhkasi meitä parilla vesipisaralla.

Taistelimme tiemme läpi vihaisen ampiaisen, joka oli tyytymätön siihen että olimme vieneet tältä kotipesän. Emme olisi muuten niin raakalaismaisia, mutta kioskin työntekijällä on kopissaan muutenkin tukalat oltavat, eikä mehiläispesä nuolaisuetäisyydellä tekisi sitä yhtään helpommaksi. Voin lähes ylpeänä todeta että saimme puiston auki todella nopeaa, kun raahasimme autoja pihalle ja pidättelimme innokkaimpia. 
Kentän laidalla pistettiin musiikkivehkeitäkin kuntoon päiväin tyttöbändiä varten, samalla takasimme vieraillemme mahtavaa taustamusiikkia hurjapäisen ajon lisäksi. Niinpä lupa kävi ja pihasta katosi heti puolet ajokeista kun lapset syöksyivät kohti aavasaksaa. Hienoon liiviin sonnustautuneena minä ja muut rohkeat menimme säälimättömän liikenteen seassa ja tarkkailimme kaikkia jotka menivät polkuautoillaan ääntä nopeammin. Liikennepuistossa on eräs mutka, nimittäin tuhon ja tuomion kurimus josta saa sellaiset vauhdit että jos niitä ei hillitse, löytää itsensä äkkiä haaparannalta. Loiva ja pitkä alamäki houkuttaa monia katsomaan kuinka paljon nelirattaisesta lähtee, mutta me pidimme huolen siitä että kukaan ei menettänyt raajojaan.

Aamupäivä kääntyi päiväksi, aurinko ilmestyi pilvien lomasta ja sulatti kaiken tieltään. Jäätelöä myytiin enemmän tunnissa kuin Outokumpu myy terästään kuukaudessa. Valvojat olivat osa asfalttia ja vettä piti juoda litra aina silloin tällöin. Hyvänä puolena, me saimme aivan ihanat isot polkuautot, joilla menimme ympäri puistoa näyttäen esimerkkiä. Tuli ihan lapsuus mieleen, väitän edelleen kaikille että tein sitä esimerkillisistä syistä enkä siksi että nautin siitä.  Päivä kului itse asiassa yllättävän leppoisissa merkeissä, ei voisi valittaa. Jossain välissä nappasin itse yhden makkaran ja söin kun en olisi koskaan ennen ruokaa nähnytkään.


Mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan. Päivä alkoi kääntyä iltapäiväksi ja puiston sulkemisaika koitti. Vielä kerran näimme vilauksen kostonhimoisesta mehiläisestä kun aloimme koota tavaroita takaisin talteen. Onneksi meillä oli todella avuliasta asiakaskuntaa paikalla, nimittäin autot ajettiin suoraan varikolle josta saimme ne nostella niille kuuluville paikoille. Vain puolessa tunnissa kuhiseva liikennepuisto muuttui hiljaiseksi, kun ihmiset lähtivät kotiin ja työntekijät pakkasivat kamppeitaan. Minäkin lähdin, astelin autolleni ja huomasin että se on siitepölyn peitossa. Avasin oven ja tunsin kuinka kuumana hohkaava ilta syöksyi kasvoille. Päivästä jäi käteen hyvä mieli ja palanut niska, vaikka käytin aurinkovoidetta, ei voi käsittää. Nukun yöni toinen silmä auki sen mehiläisen vuoksi, mutta tiedän että pian koittaa taas uusi päivä ja uudet mahdollisuudet Tornion liikennepuistossa. Auki joka päivä kello 11.00 – 17.00, sadepäivinä olemme katselemassa ikkunasta ulos haikein mielin, eli suljettuna. 

Pahoittelen kuvien loistamista poissaolollaan, piuhani ei ollut yhteistyökykyinen kameran kanssa joten kuvien siirtäminen jäi vähän puolitiehen. Korjaan asian heti kun pystyn ja pistän tänne sitten liudan todisteita siitä että kyllä, auki olemme!
-Joni kiittää ja kumartaa.

Päivitystä! Kuvia hellurei!

Oikealla näemme kuvan ihanasta lavastamme, jossa bändimme ajavaispäivänä piti lapsille sopivan keikkansa.


Vasemmalla paikalle saapunut ambulanssi, jonka sisältöä saivat perheen pienimmät huoljtaineen käydä ihmettelemässä, kuka tietää mitä salaisuuksia siellä piileekään? 

Ja taas oikealla näemme toisenkin varsin tähdellisen kulkuneuvon, elikäs paloauton, jota myöskin sai käydä vilkuilemassa. Huhujen mukaan päästivät jopa käymään auton kyydissä istumassa ja lapset saivat kokeilla miltä palomiehen kypärä päässä tuntuu. Koliseekohan paljon vai onko kypärät mallia "yksi koko sopii kaikille!"? 

perjantai 6. kesäkuuta 2014

Rennompien tyyppien kesävinkkejä

”Kesä on tarkoitettu rentoutumiseen”
jos tuo on sinun kesäsi tunnuslause niin vietä se rennosti!

♥  Kerää kaveriporukka ja lähde käymään pienellä lenkillä;
pyöräillen, kävellen, rullaluistellen...

♥ Käykää jäätelöllä (Tornio on täynnä jäätelökioskeja) 
ps. paras jäätelömaku on mansikka ;)

♥ Tornion kirjasto on koko kesän auki, käy lainaamassa kirjoja! 
Mikä on parempaa kuin uppoutua mielikuvitusmaailmaan hyvän kirjan seurassa.

♥ Järjestäkää kaveriporukan kanssa piknik läheiselle rannalle

♥ Käy Tornion maakunta - tai taidemuseossa

♥ Ostakaa mansikoita ja nauttikaa kesän lämmöstä

♥ Lähtekää kavereiden kanssa paistamaan makkaraa ja vaahtokarkkeja. 
Laavuja on Tornio täynnä!

♥ Retki Haaparannalle!

♥ Uudesta Tornion ja Haaparannan matkailutoimistosta kulkee linja-autoja joka suuntaan halvalla, lähtekää kaverin kanssa päivän pituiselle shoppailureissulle Luleå:aan

♥ Mene ottamaan aurinkoa rannalle

♥ Pelaa ison kaveriporukan kanssa jalkapalloa

♥ Peräpohjolan Opisto järjestää paljon erilaisia leirejä ja kursseja kesäksi.

♥ Tornion nuorisotoimi järjestää yli 13 vuotiaille kesäreissun Tampereelle 12-15.6 reissun hinta on 120€ jos haluat matkasta enemmän infoa löydät sitä Tornion kaupungin nuorisotilat- facebook sivulta.

♥ Kuten näet Torniossa on vaikka ja mitä tekemistä myös kesällä. Hyvää kesää kaikille! :)


♥: Veera

Mitä tehdä kesällä Torniossa?


   Jos et keksi mitään tekemistä kesälle niin voit tehdä jotakin näistä seuraavista asiosta:

Ensinnäkin pyöräily ja rullaluistelu on mukavaa puuhaa.
Voit aloittaa uusiakin harrastuksia esimerkiksi: lonkkauksen (longboarding), frisbeegolfin,
golfauksen ja ihan minkä vaan mikä nyt sattuu tulemaan mieleen.Tai jos pidät tanssimisesta
niin ilmoita itsesi Tanssikoulu Stagen kesäkurssille.
Lämpimänä kesäpäivänä voit soudella ja kalastaa joella,
syödä jäätelöä ja uida.

TornioDiscGolfParksijaitsee vesitornia ympäröivässä puistossa. Aloittelijaystävällinen rata on rakennettu nättiin puistoon.Väylien pituudet vaihtelevat 40 ja 70 metrin välillä.

Osoite on: Seminaarinkatu 16 95400 Tornio
Liikennepuisto on ihan vesitornin vieressä voit viettää siellä aikaa, kavereiden kanssa.

Golfia voit harrastaa Tornion Golf Oy joka sijaitsee osoitteessa: Näräntie, 95400 Tornio.
Täysimittainen kenttä sijaitsee kahden valtion, Suomen ja Ruotsin, rajalla. 11 väylää Ruotsin/Haaparannan ja 7 väylää Suomen/Tornion puolella. Suomen ja Ruotsin aikaerosta johtuen maailman pisin HOLE IN ONE on mahdollinen väylällä 6. Lyönti kestää n. tunnin ja 5 sekuntia koska valtakunnan raja kulkee 6. viheriöllä.
Aurinko paistaa keskikesällä koko yön, joka mahdollistaa pelaamisen kellon ympäri.
Par 3 ja range avoinna. Klubi avoinna viikonloppuna klo 10-16
Jäsenmaksu 83€ aikuiset ja 20€ 0-21 vuotiaat

Kerätkää iso kaveriporukka ja lähtekää yhdessä chillailemaan tai ottamaan aurikoa.
Tornion uimarantoja on esim. Pikisaari, uitonranta, kivirannan kaupanranta...

Hyppää Jopparin kyytiin ja lähde kaupunki ajelulle!

Vain mielikuvitus on rajana!

- Iida, Jenna -

maanantai 2. kesäkuuta 2014

Paulan Kirjasto 18

Hei taas kaikki Adapterin lukijat,
piiiikkku tovi on taas kerenny vierähtää. Sinä aikana on saatu rehkiä töitä ja juhlien painaa lakin päähän. Ja sitten juhlahumun jälkeen huomaan, että olen pitänyt teitä jännityksessä seuraavaa kirjaa odottaen koko tämän ajan, kun arkistoista löytyy PK n:o 18! Voi minua... No, annettakoon anteeksi tämän kerran, sillä tämän kertainen kirja onkin sellainen menopakkaus että oksat pois!

Onko kirjailija Dan Brown tuttu? Niinpä tietenkin, jokaiselle tulee ensimmäisenä mieleen Da Vinci-koodi, mutta ehei, eipä ole se kirja kyseessä. Enkelit ja demonit on Brownin toinen romaani. Tämä laitos, josta nyt puhun on WSOY:n vuonna 2005 julkaisema painos, Pirkko Biströmin suomentama. Alkuperäinen teos nimellä Angels & Demons julkaisttiin vuonna 2000 (Pocket Books). Kirjasta tuotettiin samanniminen elokuva vuonna 2009, pääosassa Tom Hanks.

Dan Brown(s. 22.6.1964 New Hampshire, USA) on yhdysvaltalainen kirjailija. Hän vietti melko kristillis-täytteisen lapsuuden, sillä hän asui vanhempiensa kanssa Exeterin collegekampuksella, ja oli mukana mm. kirkkokuorossa ja pyhäkoulussa. Kaikesta huolimatta Brown alkoi uskoa enemmän tieteelliseen maailmankuvaan havaittuaan siinä olevan enemmän järkeä kuin Raamatun teksteissä. Hän yritti rakentaa muusikon uraa heikolla menestyksellä, muutti sen vuoksi Los Angelesiin ja tapasi siellä tulevan vaimonsa Blythe Newlonin, jonka kanssa meni naimisiin vuonna 1997. Brown julkaisi ensimmäisen kirjansa yhdessä vaimonsa kanssa 1995 187 Men to Avoid: A Guide for the Romantically Frustrated Woman. Ensimmäisen oman teoksensa, Murtumaton linnake, hän julkaisi vuonna 1998. Brownin neljäs romaani, Da Vinci-koodi (2003), saavutti suurmenestyksen, vaikka kolme aikaisempaa olivatkin myyneet kohtalaisesti. Vaikka Brown ei olekaan vannoutunut kirjoittamaan mitään kirjasarjaa, hänen kirjoissa jo neljässä seikkailee sama päähekilö, Robert Langdon - ensimmäiset kerran juuri Enkelit ja demonit -teoksessa. Brownin viimeisin kirja Infernojulkaistiin 2013.
Kuva lainattu täältä

Symboliikkaan erikoistunut Harvardin yliopiston professori Robert Langdon saa yllättävän soiton keskellä yötä. Pian sen jälkeen hänet lennätetään soittajan luokse CERN -tiedekeskukseen Sveitsiin, jonne hänet on pyydetty avuksi selvittämään erään CERNin tutkijan, Leonardo Vetran, mystistä murhaa. Mystikseksi murhan tekee uhrin rintaan poltetun merkin historia. Kaiken lisäksi murhan ohella myös varkaus: laboratorio olosuhteissa tuotettu, vaarallinen määrä antimateriaa on varastettu. Langdon ja Vittoria Vetra joutuvat keskeisiksi etsintäryhmän jäseniksi, kun varas on lennättänyt antimaterian Vatikaaniin. Siellä heitä odottaa mutkikkaampi salajuoni kirkkoa vastaan, joka kohdistuu uuden paavin valinnan konklaavin osallistujiin kardinaaleihin. Varsinkin Langdonin osallisuus on tärkeää, sillä jäljet murhaajan ja varkaan luokse on piilotettu vanhoihin taideteoksiin, ja tästä syystä Roomaa juostaan ristiin rastiin kaikkiin mahdollisiin suuntiin, media ja kiinnostunut väkijoukko kintereillä.

Kirja ansaitsee 5 tähteä, samoin kirjailija. Brown onnistuu vangitsemaan lukijan täysin pauloihinsa ja vie hänet todella syvälle murhatutkimusta. Tuntuisi, kuin lukija olisi itse Langdonin varjo. Vaikka tarina kertoo vain vajaasta 24 tunnista, moninaiset tapahtumat ja yllättävät juonen käänteet pitävät lukijan tiukasti otteessaan ja... ja-a, man bara sträckläser boken. Sitä vain istuu lumoutuneena nenä kirjassa ja ahmien haluaa tietää, mitä tapahtuu seuraavaksi. Suosittelen kirjaa kaikille, jotka haluavat jännitystä, mutta varoitan herkkohermoisia ja hätähousuja, sillä kirja tosiaan koettelee hermoja. Itse toivoin kirjaa lukiessa voivani lukea sitä nopeammin. :)

Tässä kaikki tällä kertaa. Toivotan kaikille hyvää kesää, valmistuneille onnea ja toivotaan että seuraava kirja ei katoa arkistoihin!

Paula Kronqvist


Lähteet: