perjantai 31. lokakuuta 2014

Kaunis luonnostaan

''Eiks sitä Robinii kuuntele vaan 5-vuotiaat?'' ''Kuka Cody Simpson?'' Näitä kysymyksiä kuulen kun puhutaan musiikista ja kerrron mitä kuuntelen. Millä perusteella Robin on muka vaan joku 5-vuotiaiden juttu? En ymmärrä. Se laulaa jossakin biiseissä esim. nettikiusaamisesta, kellä pikkusella on esimerkiksi facebook? 

Cody Simpson taas on taas Australialainen laulaja joka ei ole oikeestikkaan kovin tunnettu, jota oikeastaan ihmettelen jonkin verran. Tavallaan se on hyvä että sitä ei niin hyvin tunnetta ettei se oo semmonen ''massa''-artisti, mutta tavallaan se ois taas ihan kiva ku sillon sen levyi saatettas myyä ihan cittarissa ja jotain fanituotteitakin saattaisi olla, mutta, ehkä jonain päivänä tämä tapahtuu ja ihmiset löytää Codyn musan.
Codyhan esiintyi kyllä Helsingissä kesäkuussa 2014 ja olin tietenkin siellä! Cody oli ystävällinen ja huomasi että se välittää faneistaan.

Yleensä ku puhun kavereitten kanssa Robinista tai Codysta niin vastaanotto ei ole kovin positiivinen vaan ihmiset ei oikein ymmärrä niiden päälle tai jotain. Ainahan niitä poikkeuksiakin löytyy jotka ymmärtää minua:)
Robin on siis Turkulainen poppari joka on julkaissut 4 levyä (Koodi, Chillaa, Boom Kah ja uusimpana muttei vähäisimpänä 16) Robinin eka oma biisi frontside ollie tuli tammikuussa 2012 ja siitä lähti huima nousukiilto. Robinhan ei esittelyä kaipaa sen enempää:) Osa ajatteli että Robin on pelkkä tähdenlento ja kukaan muista sitä enään vuoden päästä, mutta kuinkas kävikään? Ihan päinvastoin.

Robin on ainutlaatuinen Suomessa, kuka muu 16-vuotias laulaa täällä ''Oot kaunis luonnostaan'' ? Eipä kyllä tule mulla ainakaan mieleen.

Siis Robinia ei minusta saa tuomita että sen laulut on lapsellisia, se on vaa semmonen pikkupoika ja vaan 5-vuotiaat kuuntelee sitä. Ei se niin ole. Menkää niille keikoille ja kattokaa ketä siellä on, tietenki siellä on niitä pikkusiaki mikä ei ole minusta paha asia, sillä siitä huomaa että Robbe on onnistu siinä mitä tekee. Monen ikäset kuuntelee sitä ihan vauvasta vaariin moni ei voi sanoa samaa.
Pointtina siis oli että älkää tuomitko mitä kukanenki kuuntelee, kaikest ei tavi tykkää mutta niitä artisteja ei tarvi alkaa dissaan. Eipäs mulla muuta:D
-Lotta

perjantai 24. lokakuuta 2014


Kerron soittamisesta, koska olen kierosti huijattu kirjoittamaan siitä – käsi puutuu jo nyt. Soittaminen on oikein mukavaa. Soitan rumpuja. Haluaisin soittaa myös kitaraa ja vaikkapa bassoa kunnolla. Minulla on bändi, joka soittaa metalcore-rapcore-punkpop-klassista. Heidän kanssaan on kiva soitella, vaikka siitä ei kauheasti mitään tulekkaan. Kavereistani muutama tykkää soittaa. 

Soittaminen ei ole kovin vaikeaa jos on innostunut ja jaksaa tosissaan opetella. Kavereitten kanssa on mukavampi opetella kuin omaksi iloksi, koska sillon saa näyttää taitonsa muillekki. Esiintyminen on myös kivaa silloin harvoin kun pääsee esiintymään, koska se on jännäää. Soittamisessa käytetään sormia ja siispä sorminäppäryys kehittyy, tai jos vaikka puhalletaan, niin keuhkot kehittyy. Rytmitaju kehittyy ja tulee erittäin viisaaksi ja käsien lihaksisto kasvaa. Soitinten kanniskelu esim. vahvistaa myös käsi- ja olkalihaksia. 

Nyt kun olen kierosti huijattuna kirjoittanut tämän, minun käsilihakseni eivät loppujen lopuksi ole kovin puutuneet – koska soitan niitä rumpuja. 

On siis hienoa soitella soittimia.

torstai 23. lokakuuta 2014


Muistipelejä pullonkorkeista?

Muistipelejä pullonkorkeista? Kirpputorilta löydetyt verhot? Mikä ihme on uusiokäyttö?


Mie ajattelen, että on monia tapoja kierrättää ja tehdä maailmasta ekologisempi. Uusiokäyttö on sitä, että vielä käyttökelpoiset tavarat käytetään uudestaan. Ite mie tykkään kiertää kirpputoreja, ja yleensä niistä tekee hyviä löytöjä, ja edullisemmin kuin normaalista kaupasta. Kirpparit ja kierrätyskeskukset on hyvä tapa edistää uusiokäyttöä ja kierrätystä, koska käyttökelpoisia tavaroita on ihan turha heittää roskiin, jos joku muu niitä vielä pystyy käyttämään.

Tähän liittyen tulee mieleen se, että tavarat todellakin tulisi käyttää loppuun, eikä esimerkiksi puoliksi käytettyjä tuotteita heitetä roskiin, koska se on täyttä tuhlausta ja aivan turhaa!
Mulla tulee mieleen myös abstraktit lahjat toiselle. Nuorten näkökulmasta esimerkiksi sellainen, että jos on kummilapsi tai pikkusisko tai –veli, niin lapsen vanhemmat ilahtuu varmasti siitä, että lupautuu hoitamaan lasta vaikka jonkun viikonlopun tai silloin, kun vanhemmilla on menoa. 
Toisaalta lahja voi olla myös se, että menee kavereiden kanssa elokuviin ja viettää aikaa yhdessä, eli lahjan ei tarvi aina olla niin konkreettinen! 

Uusiokäyttöön ja kierrättämiseen liittyy vahvasti myös oma tahto, ja ajatusmaailma siitä, miten on tottunut tekemään. Aina sanotaan, että miellettyjä tapoja on vaikea muuttaa, mutta minua tämä ajatus ärsyttää, sillä se on omasta tahdosta kiinni. Jos omia käyttäytymismallejaan haluaa muuttaa, niin sitten muuttaa! 

Ajatusmaailmaan viittaa myös se, ostaako halpaa tavaraa paljon, vai vähän kallista tavaraa, joka on laadukkaampaa ja ekologista.

Ekologista olisi ostaa sitä kalliimpaa, mutta monen ihmisen tottumus on ostaa halvempaa, koska sitä saa enemmän, ja rahaa jää käytettäväksi johonkin muuhunkin. Tämä säästää ihmisten rahoja, mutta luonto ei säästy, eikä maailmasta tule ekologisempaa tässä tapauksessa.  

Helena Virpikari

Kestävä kehitys - Kirpputori


Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet
viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.”


Kestävä kehitys on arvokasvatusta ja ihmisenä kasvamista. Kestävän kehityksen neljä osa-aluetta ovat ekologinen-, taloudellinen-, sosiaalinen- ja kulttuurinen kestävä kehitys.

Kirpputori

Kävimme ryhmämme kanssa Torniossa kirpputorikierroksella tutustumassa kirpputorin antimiin. Etsimme siis ensimmäiseen omaan asuntoon tarpeellisia tavaroita mahdollisimman halvalla.

Tositori, Vaarin vintti, iha hyvää ja Kirppis, Tornion neljä kirpputoria sijaitsevat lähellä toisiaan Rajalla -kauppakeskuksen tuntumassa, joten niissä on muutenkin helppo käydä pyörähtämässä. Eikä ole suuri vaiva vuokrata loossia omien tavaroiden myymistä varten. Vuokra on kirpputorista riippuen noin kolmekymmentä euroa viikon vuokra ja senhän todennäköisesti saa takaisin tavaroiden myynnin jälkeen, ja vähän ylimääräistäkin.

Tavaroita, vaatteita, astioita yms. saa kirppiksiltä halvalla, ne ovat usein hyvälaatuisia ja käyttökelpoisia. Mutta löytyyhän sieltä toki turhaakin- ja heikkolaatuista tavaraa sekä liian kallista suhteessa laatuun. Olen sitä mieltä, että jokainen, joka myy omia tavaroitaan kirppiksillä, voisi ajatella enemmän, että onko tämä tavara siinä kunnossa, että ostaisin tämän itse ja että onko tuotteen hinta-laatusuhde kunnossa. Kaikki kirpputorit olivat mielestäni suhteellisen siistejä ja järjestyksessä, eikä siellä ollut ahdasta tai likaista, kuten monesti ajatellaan kirpputoreilla olevan.

Laura Rapakko
1. Pyykkikone 100€
2. Sänky 90€
3. Kahvinkeitin 10€ / keitin
4. TV 45€
5. Lautasia 4€
6. Kattila 18€

Helena Virpikari ja Laura Rapakko


KIERRÄTYSTÄ, LÄHIRUOKAA JA YMPÄRISTÖMERKKEJÄ!


Jätekeskus Jäkälä

Jätekeskus jäkälä on kaatopaikka Torniossa. 
Maksullinen jäte:
Poltettava jäte, kaatopaikkajäte, rakennus- ja purkujäte, maa-ainekset, asbesti ovat maksullisia jätteitä.
Kävimme Jäkälässä 10.10 tutustumassa. Jäkälän toimistotyöntekijä kertoi meille kestävästä kehityksestä ja jätteiden kierrättämisestä. 
Tämän jälkeen lähdimme tutustumaan ulos eri jätepisteisiin.



Kierrätys ja lajitteleminen

Kierrätys on materiaalien uusiokäyttöä. Kierrätyksen kohteita ovat mm. lasi, metalli, vaatteet, paperi, pahvi, pullot, alumiini ja paristot.
Kaikille materiaaleille ovat omat lajittelupisteensä. 

Meidän mielestämme kierrätys on hyödyllistä ja tarpeellista, koska ilman kierrätystä hukkuisimme roskiin. Itse pyrimme kierrättämään mahdollisimman hyvin. 

LÄHIRUOKA

Lähiruoka on ruoantuotantoa, joka suosii raaka-aineita ja tuotantopanoksia. 
Suosimme lähiruokaa, koska rahat jäävät kaupungille ja kotimainen ruoka on hyvää. Kotimaisesta ruoasta jäävät rahat kotimaahan, sen takia se on kannattavaa ostaa lähiruokaa. 
Itse pyrimme syömään mahdollisimman paljon ruokaa joka on tuotettu kotimaassa. 


YMPÄRISTÖMERKIT

1. Joutsenlippumerkki
2. Luomumerkki
3. Kierrätysmerkki
4. Ympäristömerkki
5. Reilu kauppa

Joutsenlippumerkki

Kriteerinä on, että tuote on valmistettu ja pakattu Suomessa sekä raaka-aineesta vähintään 75 % on suomalaista. 
Hyvää Suomesta -merkki on tuotekohtainen. 

Luomumerkki

 Luomumerkki tuotteessa kertoo kuluttajalle, että sen tuotanto täyttää luomuehdot. 
 tuotteen aineksista 95 % on luonnonmukaisesti tuotettuja.

Kierrätysmerkki

Merkki voi kertoa, että pakkaus sisältää kierrätysmateriaaleja tai että tuote soveltuu kierrätykseen.

Ympäristömerkki

Ympäristömerkki kertoo tuotteen tai palvelun vaikutuksista ympäristöön, ja merkinnän tavoitteena on lisätä puolueetonta tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista.

Reilu kauppa

Reilu kauppa tähtää köyhyyden vähentämiseen kaupan avulla.
Reilulla kaupalla tavoitellaan maailmaa, jossa kehitysmaiden viljelijöillä ja työntekijöillä on mahdollisuus turvattuun ja kestävään toimentuloon sekä mahdollisuus päättää itse omasta tulevaisuudestaan. 

Joona ja Eve

tiistai 14. lokakuuta 2014

Matka-adapteri: Trådlös mus

Keskiviikko 15.10.2014

Täällä tapahtuu kummia. Ensinnäkin koko kaupunki on viime päivien aikana alkanut varoittamatta täyttyä kurpitsoista. Toisekseen täällä ryöstellään pankkeja harva se päivä. En ole vielä saanut selville, josko näillä ilmiöillä mahdollisesti olisi jotain tekemistä keskenään, mutta uskon, että Batmanille voisi olla täällä töitä.

Muutama viikko sitten eräs katu Södermalmilla eristettiin pommiuhkan vuoksi. Pian uhkauksen jälkeen vähän matkan päässä Gullmarsplanilla oli ryöstetty rahanvaihtokonttori. Tänään aamupäivällä taas joku oli Metro-lehden tietojen mukaan mennyt Handelsbankenin konttoriin Östermalmstorgilla ja jättänyt sinne pommiksi epäillyn esineen. Hetken kuluttua sama oli toistunut läheisellä Nordea-pankin konttorilla ja pian vähän matkan päässä oli jälleen ryöstetty rahanvaihtopiste. Jälkeenpäin poliisi löysi yhteensä kolme "vaarallista esinettä" joista yksi purettiin robotilla paikan päällä ja kaksi muuta toimitettiin toisaalle.

Tämähän alkaa kuulostaa jännältä. Olin tänään sattumalta puolen päivän aikaan Östermalmstorgilla, vaikka en ollut päivän uutisia siihen mennessä vielä kuullutkaan. Silloin siellä ei enää kyllä näkynyt juurikaan mitään mielenkiintoista - ainoastaan poliiseja vahtimassa, ettei kadulle viritettyä eristysnauhaa ylitetä. Poliisina esiintyminen on kuulemma laitonta, mutta en tiedä päteekö sama toimittajiin - olisi varmaan jännää olla tutkiva journalisti, vaikka tälläkin kertaa kyllä satuin paikalle jokseenkin myöhässä ja oikeastaan vain siksi, että satuin hetkeä aikaisemmin kääntymään ainakin yhdestä risteyksestä väärään suuntaan.

Minun pitää varmaan tästä lähtien lukea - tai ainakin siteerata - vähemmän Metro-lehteä, sillä kohta sen toimitus alkaa luultavasti vaatia jonkinlaista sisällöntuotantopalkkiota, kun sekaannun siihen niin usein. Pankkiryöstöuutisen lisäksi luin siitä tänään, että seuraavien viikkojen aikana Ruotsissa on käynnissä tehostettu valvonta paperittomien siirtolaisten löytämiseksi maassa. Kahden tulevan viikon aikana poliisi kuulemma tehostetusti etsii luvatta maassa oleskelevia henkilöitä tarkoituksenaan selvittää muun muassa, mitä reittejä pitkin he ovat tulleet maahan. Jutussa haastatellun yhteyshenkilön mukaan Mas maiorum -projektin toiminta eroaa normaalista poliisin toiminnasta siinä, että valvonnan tulokset raportoidaan EU:lle. Uutisen yhteyteen oli liitetty kuva viime vuotisesta mielenosoituksesta hanketta vastaan ja tänäkin vuonna vastustusta vaikuttaisi olevan ilmassa, sillä paperittomia henkilöitä esimerkisi netissä kehotettu välttämään julkisia liikennevälineitä tehovalvonnan aikana.

Tässä vaiheessa tarkistin, että omasta taskustani yhä löytyy henkilökortti ja löytyihän se. Sitten törmäsinkin netissä mielenkiintoiseen faktaan: Utrednings- och statistikkontoret -tilastokeskus teki vuosina 1990-2005 tutkimuksen ulkomaalaisvöestöstä Tukholman kaupungissa ja totesi, että kaikkiaan 28,1 prosenttia kaupungin asukkaista on "ensimmäisen tai toisen sukupolven maahanmuuttajia." Jostain syystä en juurikaan yllättynyt, kun kaupungin suurimmaksi ulkomaalaistaustaiseksi ryhmäksi nimettiin suomalaiset - kuten muuallakin Ruotsissa.

Nyt kun siis itsekin ilmeisesti olen maahanmuuttaja ja jonkinlaisen vähemmistön edustaja, täytyy vähemmistöaihetta sivuta vielä hetkisen - päivän lehti olikin tänään antelias:  romanivähemmistön edustajat täällä ovat kuulemma närkästyneet, sillä joillakin grillikioskeilla tarjotaan makkaralajiketta, joka on nimeltään zigenarwurst - vapaasti käännettynä siis mustalaismakkara. Mausteinen makkara on kuulemma alunperin lähtöisin Saksasta, jossa esimerkiksi Hannoverin kaupunki on kuitenkin jo kieltänyt raviontoloitaan käyttämästä kyseistä nimeä ja ilmeisesti myös täälläpäin jotkin kioskeista ovat alkaneet päivittää ruokalistojaan korrektimpaan suuntaan.

Kaikenlaisia tietoiskuja tuntuu tänään oikein satavan - vielä voitaisiin käsitellä vaikkapa ongelmallista suomalaista kielioppia ruotsalaisen tapausesimerkin kautta. Jostain syystä joskus äidinkielentunneilla opeteltiin erikoisia suomenkielen sääntöjä, joita en millään uskonut tarvitsevani. Tänään mieleeni tuli yksi näistä säännöistä, joka on siis nimeltään vokaalisointu. Yksityiskohdat kopioin tähän yksinkertaistettuna netistä: suomen kielen vokaalit voidaan jakaa ryhmiin etuvokaalit (y, ä, ö) ja takavokaalit (a, o, u). Tämän kovaonnisen säännön mukaan missään yksittäisessä suomalaisessa sanassa ei kuitenkaan voi esiintyä yhtä aikaa sekä etu- että takavokaaleja. Tästä syystä suomalaisen on taas kuulemma joskus vaikea ääntää esimerkiksi vierasperäistä sanaa olympialaiset, jossa esiintyy vokaaleja kummastakin ryhmästä, ja joka siksi muuttuu monesti yksinkertaisempaan muotoon olumpialaiset.

Johtopäätös ja tapausesimerkki: jos en koskaan olisi kuullut, että jonkinlaisten sanojen ääntäminen tulee olla vaikeaa vain siksi, että sattuu olemaan suomalainen, olisin tähän mennessä säästynyt paljolta: olen esimerkiksi muutaman päivän ajan yrittänyt löytää täältä langatonta hiirtä, joka on siis ruotsiksi trådlös mus. Vaikka en olekaan ihan varma, voiko suomalaista sääntöä täysin soveltaa ruotsalaiseen sanaan, on piristävää löytää edes jokin syy siihen, miksi trådlös mus muuttuu vielä aika usein jotakuinkin muotoon tröödlöös-möös.

Jos joku taas sattumalta tietää, mikä saa muiden muassa sanat syn- ja könundersökning menemään sekaisin, ehdotuksia - ja nopeita ratkaisuja ongelmaan - otetaan mielellään vastaan.

Jesse

Matka-adapteri seuraa Nuorisokanava Hertzilän aalloilta tutun Jessen vaiheita tällä kertaa ulkomaankirjeenvaihtajana Ruotsissa. Kaikki tekstit koottuna tämän linkin takana.

maanantai 13. lokakuuta 2014

Ihmiset kaiken takana - Auli

Save the best for last? ;)

Viikolla 40 vietetään valtakunnallista nuorisotyön viikkoa, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta nuorisotyön työmuodoista ja menetelmistä, sekä ihmisistä kaiken takana. Nuorisotyön viikon taustalla on nuorisotyön valtakunnallinen palvelu- ja vaikuttajajärjestö Allianssi, ja viikon tavoitteena on saada nuorisotyölle näkyvyyttä, nostaa esiin nuorisotyön tuomia positiivisia vaikutuksia sekä edetä kohti sitä, ettei nuorisotyön rahoitusta leikattaisi. Nuorisotyön viikon kunniaksi esittelemme ihmiset Tornion kaupungin nuorisotoimen toimintojen taustalta. Kaikki henkilöesittelyt löydät tämän linkin alta.


Nimi:
 Auli Pietikäinen
Kotipaikka: Oulu
Koulutus: Yhteisöpedagogi (AMK) & Hallintotieteiden maisteri
Työpiste: Putaan nuorisotalo Nuorkka / nuorisotoimisto
Työtehtävät: Hallinto-, talous- ja henkilöstöasiat
Lapsuuden haaveammatti: PankinjohtajaTyökavereiden mietteitä tyypistä:

Auli, The Big Boss
”Jos etsit itsellesi esimiestä joka on hersyvä, huumorintajuinen, jämy, lämmin sydäminen, ymmärtävä, joustava... Tässä hän on!”

Periksiantamaton pottupelloilla kuleksija. Auli on pomona parasta laatuaan – aina heikompien puolella, eikä anna kenenkään sortaa tai väheksyä muita. Auli ottaa meiän työntekijöitten ehdotuksen kuin ehdotuksen vastaan yhtään väheksymättä, ja antaa aina täyden tukensa jokaiselle uudelle idealle. Tekee aina parhaansa, että jokaisella työntekijällä olisi paras mahdollinen tilanne. Auli on mummi kahdelle nappisilmälle, mutta on kaikkea muuta kuin grandma ulkoisesti – vielä menee ihan keposesti parikymppisestä. Tietokoneajokortin Auli on suorittanut…Unissaan. Hyvä ja erittäin ammattitaitoinen pomo, joka jaksaa aina kannustaa ja uskoa. Aulista saa juttuseuraa muutenkin kuin pelkissä työasioissa, aina jaksaa nauraa räkättää mukana, tai tirauttaa kyyneleet, jos tilanne sen vaatii. Me ollaan niin hyvissä ja luotettavissa käsissä!

Lei è la migliore! (Auli opiskelee Italiaa, me ei, mutta tässä pitäisi lukea että hän on paras)

<3

lauantai 11. lokakuuta 2014

Ihmiset kaiken takana - Lusku

Viikolla 40 vietetään valtakunnallista nuorisotyön viikkoa, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta nuorisotyön työmuodoista ja menetelmistä, sekä ihmisistä kaiken takana. Nuorisotyön viikon taustalla on nuorisotyön valtakunnallinen palvelu- ja vaikuttajajärjestö Allianssi, ja viikon tavoitteena on saada nuorisotyölle näkyvyyttä, nostaa esiin nuorisotyön tuomia positiivisia vaikutuksia sekä edetä kohti sitä, ettei nuorisotyön rahoitusta leikattaisi. Nuorisotyön viikon kunniaksi esittelemme ihmiset Tornion kaupungin nuorisotoimen toimintojen taustalta. Kaikki henkilöesittelyt löydät tämän linkin alta.



Nimi: Lusku (Markku Lukkariniemi)
Kotipaikka: Tornio
Koulutus: Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja, Yhteisöpedagogi (AMK), ammatillinen opettaja,
valokuvaajan ammattitutkinto -> opiskelija
Työpiste: Nuorisotiedotuspiste aaltonen
Työtehtävät: Adapteri-hankkeen projektipäällikkö, nuorten tieto- ja neuvontatyö, aaltosen tilavastaava, skeittihalli, bänditila jne jne jne jne jne jne
Lapsuuden haaveammatti: Mäkihyppääjä

Työkavereiden mietteitä tyypistä:

Lumppu, Luumu, Lucifer, McLuc, Luumu

Ujo öö
Innostuu kaikesta! Siis ihan kaikesta. Luova hullu, joka pursuilee mielikuvitusta ja älyttömiä ideoita. Tuhansia vitsejä, hulluja ideoita ja elämänmakuisia tarinoita olis vaikka koko maailman lapsille jaettavaksi (ja onkin, ne ei lopu koskaan.....). Ehkäpä juuri tämän ehtymättömän elämänilonsa ja idearikkautensa myötä Lusku onkin saavuttanutkin elämässään niin paljon – kuitenkin kokoajan säilyttäen sen saman pilkkeen silmäkulmassaan. Lusku on ajanmyötä kehitellyt ja rakennellut kovalla työllä (ja täydellä sydämellä) Tornioon mahtavia uusia tapoja tehdä nuorisotyötä, ja kohdata nuoria. Moni asia olisikin toisin (ja monta asiaa tästä kaupungista puuttuisi) jos kukaan ei olisi työntänyt tällaista pilttiä maailmaan silloin aikanaan (joskus suunnilleen 1800-luvun puolivälin tienoolla). Tuhansia rautoja tulessa kokoajan! Tälläkin hetkellä vielä kaikkien satojen työjuttujen lisäksi opiskelee töiden ohella valokuvaajan ammattitutkintoa. Työote, taikka työtahti ei todellakaan hidastu iän myötä, vaan päinvastoin – kiihtyy vaan. Harva tyyppi, joka on ollu vuosisadan töissä samassa mestassa, jaksaa yhä hymyillä joka aamu, kun astuu työpaikan ovesta sisään. Pohjaton ammattitaito nuorisotyössä, mediassa, valokuvauksessa... Kaikessa. Luskuun voi tukeutua asiassa kuin asiassa, liitty se sitten töihin tai ihan vaan elämään, aina saa apua, kun pyytää. Ystävänä korvaamaton. Pitkä historia nuorten parissa todellakin näkyy; työote on rento, mutta jämäkkä. Idearikas eikä tosiaankaan kaavoihin kangistunut!


Kun jotakuta ja jonkun työtä nuorisotyön kentällä voi ihalla niin Lusku on juuri se tyyppi! kaikelle ja kaikille avoin tyyppi, joka on valmis aina uuteen! työkokemus ja -näkemys on tehnyt tästä miehestä viisaan isolla VIILLÄ!


<3

perjantai 10. lokakuuta 2014

Ihmiset kaiken takana - Sone

Viikolla 40 vietetään valtakunnallista nuorisotyön viikkoa, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta nuorisotyön työmuodoista ja menetelmistä, sekä ihmisistä kaiken takana. Nuorisotyön viikon taustalla on nuorisotyön valtakunnallinen palvelu- ja vaikuttajajärjestö Allianssi, ja viikon tavoitteena on saada nuorisotyölle näkyvyyttä, nostaa esiin nuorisotyön tuomia positiivisia vaikutuksia sekä edetä kohti sitä, ettei nuorisotyön rahoitusta leikattaisi. Nuorisotyön viikon kunniaksi esittelemme ihmiset Tornion kaupungin nuorisotoimen toimintojen taustalta. Kaikki henkilöesittelyt löydät tämän linkin alta.


Nimi: Sonja Leppänen
Kotipaikka: Sodankylä
Koulutus: Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja
Työpiste: Nuorisotiedotuspiste aaltonen
Työtehtävät: Adapteri-hankkeen projektityöntekijä, nuorten tieto- ja neuvontatyö ja kaikkea muuta mukavaa.
Lapsuuden haaveammatti: Palomies, näyttelijä ja julkkis, niitten ympärillä Sonen pää pyöri pikkusena. (Työkavereiden huomio: hammashoitaja)

Työkavereiden mietteitä tyypistä:
Sone- meän oma Lapin likka, Sodankylän lahja nuorisotyölle
”Sone on valovoimanen, soppelisti pörrö, intohimonen ja aito kalastajanainen, joka saa hymyn huulille huonoimmillaankin jutuilla.”
Töissä Sone on rempseä, sähäkkä ja idearikas media-alan nuoriso-hörhö, vai miten päin se menikään.. ;) Uusia ideoita ja ajatuksia Sonella riittää asiaan kuin asiaan, eikä hän pelkää tuoda niitä esille. Sone on AINA innostunut ja tasapuolinen kaikille nuorille, ja ottaa omalla hersyvällä persoonallaan kaikki huomioon. Sone ei karta tilanteita, joissa saa poistua omalta mukavuusalueeltaan eikä hän pelkää uusia tilanteita, päinvastoin, tää likka ku sais siivet selkäänsä, niin ois kuulkaa elämä täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita, sillä menoa ja meininkiä Sonessa on jo ilman siipiäkin! Sonesta on moneen; kirjailijaksi, roudariksi, Exel-kouluttajaksi, satukirjan kissa-kuvittajaksi; Kille-kissan-satukirja tulee todennäkösesti markkinoille viimeistään lokakuussa 2018.
Sone nauttii Lapista=Sodankylästä, mökkeilystä, Viljosta, perheestä, ystävistä, kalastamisesta mato-ongella, nukkumisesta, muumeista, matkustelusta, hyvästä ruuasta ja juomasta, etenkin ruisleivästä ja kylmästä maidosta ulkomaan reissujen jälkeen. Sone on liikkuvaa sorttia, ja pyrkiikin olemaan sammaloitumatta aina kun lompakko antaa periksi, millon reissut suuntaavat ulukomaille millon kotimaan kiertelyyn, mutta seikkailuhenkisenä, luonnon lapsena Sone kaipaa vaihtuvia maisemia. Sonen tulevaisuuden haasteita on valita itselleen tuleva aviomies Robinin, Antti Tuiskun tai Samuli Putron väliltä, päätöksenteko tulee olemaan äärimmäisen haastavaa.

torstai 9. lokakuuta 2014

Ihmiset kaiken takana - Terttu

Viikolla 40 vietetään valtakunnallista nuorisotyön viikkoa, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta nuorisotyön työmuodoista ja menetelmistä, sekä ihmisistä kaiken takana. Nuorisotyön viikon taustalla on nuorisotyön valtakunnallinen palvelu- ja vaikuttajajärjestö Allianssi, ja viikon tavoitteena on saada nuorisotyölle näkyvyyttä, nostaa esiin nuorisotyön tuomia positiivisia vaikutuksia sekä edetä kohti sitä, ettei nuorisotyön rahoitusta leikattaisi. 

Nuorisotyön viikon kunniaksi esittelemme ihmiset Tornion kaupungin nuorisotoimen toimintojen taustalta. Kaikki henkilöesittelyt löydät tämän linkin alta.


Nimi: Terttu Mäkimartti
Kotipaikka: Ylitornio
Koulutus: Lähihoitaja, sosionomi (AMK)
Työpiste: Tirlittan - Talo Tytöille
Työtehtävät: Tyttötyö, harrastekerhot, nuorisotilatyö, liikennepuisto, monikulttuurinen työ
Lapsuuden haaveammatti: Kirjastotäti

Työkavereiden mietteitä tyypistä:

Terttu - äiti Teretu, mother Theresia

"Varustettu jäätävällä määrällä työkokemusta laidasta laitaan...
Tämä yrittäjä-lähihoitaja-sosionomi on lämminsydäminen, tsemppaava nuorisotyön Kuningatar."

Kulinaristi, joka kokkailee ihania ruokia, ja suhtautuu muutenkin ruokakulttuuriin intohimoisesti nautiskellen – siis ymmärtää hyvien ruokien ja juomien päälle. Porukan äitihahmo ehdottomasti, monelle nuorellekkin on vara-äidin roolissa harva se päivä. Huolehtivainen ja sydämellinen papupata, joka toimii tarvittaessa lähes jokaisen maailmassa olevan kielen tulkkina. Ei ole todellakaan peukalo keskellä kämmentä, puikot heiluu vinhasti ja ompelukoneellaki se surahuttaa hetkessä mitä vaan mitä keksit pyytää... Osaa ja uskaltaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja on aina valmis auttamaan nuoria kinkkisissäkin tilanteissa. Yrittää löytää positiivisia onnenpilkahduksia kaikesta ja kaikista. Ihana itkupilli, niin iloissa kuin suruissa. Omiaan etenkin tyttötyön tekijänä.

PS. Thereessia The Formulakuski keksii itselleen välillä ihan uusia liikennesääntöjä, eikä kummemmin säästele kaasujalkaa jos ei ole pakko :D
"Hyvinhän tästä ehti vielä!"

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Matka-adapteri: 761 46 Norrtälje

Keskiviikko 8.10.2014

Tänä aamuna ulos mennessäni päätin hankkia iltaan mennessä sateenvarjon - jo kolmatta kertaa tällä viikolla. Täällä lienee siis tullut syksy. Kuluneella viikolla olen sateenvarjokauppojen suunnittelun lisäksi valmistautunut ensi kesän Suomen vahvin mies -kilpailuihin. Tämänhetkisen arvion mukaan olen erityisen vahvoilla kun kisataan sängyn, pöydän tai keittiön kantamisessa. Treenin ohessa olen myös muuttanut Tukholman pohjoispuolelle Norrtäljeen, mikä ehkä myös osaltaan selittää lajivalintaa.

Löysin viikko sitten Norrtäljestä kalustamattoman yksiön, johon olen nyt saanut kantaa jos jonkinlaista tavaraa ja tarviketta aina astioista alkaen. Mielenkiintoiseksi projektin teki se, että kaikki tavara siirtyi Tukholman poikki reppuun pakattuna linja-autokyydillä. Repun kantaja puolestaan näytti aika ajoin jonkinlaisen kävelevän kioskin ja kilpikonnan risteytykseltä - totta kai kuorman nyt piti olla täysi, kun kerran jotain kannettiin. Tiedättekö muuten, miksi selkärepun sivuilta yleensä roikkuu ne kaksi nauhaa? Aivan, niillä voi kyllä säätää repun olkaimien pituutta, mutta tosiasiassa ne on varmasti liitetty reppuun siksi, että niihin voisi sitoa esimerkiksi kattilan, paistinpannun, toisen repun tai vaikkapa sitten tuolin jos toisenkin.

Lattialla nukkuessa tulee pitemmän päälle kylmä. Siksipä päätinkin astioiden löytymisen jälkeen hankkia sängyn. Kun olin viimein saanut raahattua sen ensin kaupasta bussipysäkille ja sen jälkeen kolmessa eri bussissa Barkarbystä Norrtäljeen, tuli se kyllä illalla tarpeeseen. Sängyn kuljettaminen linja-autossa on muuten vähän kaksipiippuinen juttu: kaupungin halki matkustava punkka toimii kyllä erittäin hyvänä keskustelunavaajana, mutta vaikka kanssamatkustajilla riittikin ihmeteltävää, eivät kaikki bussikuskit aina olleet projektista yhtä mielissään. No, seuraavana päivänä mukana seurannut ruokapöytä tuoleineen ei tuntunut enää ollenkaan niin suurelta haasteelta, kuin voisi äkkiseltään luulla.

Pöydän kanssa matka Ikeasta bussipysäkille olikin muuten oikeastaan jopa hieman helpompi, sillä sitoessani kuormaa kyytiin sattui paikalle kassojen edustaa siivoamassa ollut nainen, joka ihmetteli, miksi en ottanut mukaani huonekalujen kuljettamiseen tarkoitettua laakeaa kärryä. Kuvittelin, että kärryjä ei saisi viedä tavaratalosta parkkipaikkaa kauemmaksi, mutta ystävällinen nainen oli miltei pakata minutkin pöydän seuraksi kärryyn ja lähettää pysäkille. Heillä kun on tapana joka ilta kiertää autolla lähiympäristö ja kerätä löytyneet kärryt takaisin, eikä kuormajuhdan mukaan ottamisesta siksi olisi mitään haittaa. Niitä kun oli kuulemma joskus löytynyt jopa kahden kilometrin päästä Jakobsbergin asemalta saakka.

Kun kalusteet oli sisukkaasti raahattu sisään, luonnollisesti siis talon ylimpään kerrokseen, jäi taas aikaa kaikenlaiseen muuhun, kuten vaikkapa jo tutuksi tulleeseen mielenkiintoisten asioiden havainnointiin: tällä kertaa kunniamaininnan ansaitsee erikoinen hohtava pönttö keskellä erästä puistoa. Otaksun tämän pöntön olleen roskakori, mutta en edelleenkään ymmärrä, miksi sen kyljessä vilkkui vihreä valo. Etsin jopa taskustani jostain mukaan tarttuneen mainoksen, jonka saisin käydä laittamassa roskikseen, jotta selviäsi, josko se osaisi vaikkapa reagoida roskaan jotenkin. Toivoin, että pönttö olisi luikauttanut vaikkapa kiitoksen, mutta mitään ei tapahtunutkaan. Mikä valtaisa pettymys. Ehkäpä se valo oli siinä vain auttamassa epätoivoisia roskiksenetsijöitä.

Aikaisemmin kerroin, että täällä on paljon käsilaukkuja (selkeästi suosituin merkki vaikuttaisi muuten olevan Michael Kors), joista myös miehet näkyvät kantavan osansa. En silti osannut odottaa, että naiset yrittäisivät tasoittaa tilannetta, mutta jotain sellaista täällä kai on tekeillä - viimeaikaisten havaintojen perusteella he kun ovat ahkeria nuuskankäyttäjiä. Eihän asia siis minulle kuulu, yllätyinpähän vain, kun olen aina tähän saakka kuvitellut, että nuuska viihtyisi paremmin viiksekkään huulen alla. Huonekaluja kantaessani opin muuten muutakin ruotsalaisista - ja vähän suomalaisitakin: mitä eroa siis on ruotsalaisella ja suomalaisella? Ruotsalainen kysyy usein, josko vaikkapa koko keittiötä kadulla perässään raahaava tyyppi sattuisi tarvitsemaan apua. Suomalainen puolestaan väittää aina hallitsevansa tilanteen ja selviävänsä yksin. Täällä taidetaan kuitenkin tietää, että suomalaiseen sisuun ei kuulu pyytää apua ja varmaankin juuri siksi ruotsalainen vaatii saada kantaa ainakin yhden tuolin matkalla seuraavalle pysäkille.

Pientä hauskaa tarjoavat joskus myös erilaiset mainokset vaikkapa metroaseman seinillä. Eräällä asemalla oli rivissä mainoksia, joissa Tukholman kaupunki mainosti yleistä liikuntakorttia, jolla pääsi käyttämään esimerkiksi monia kuntosaleja ja uimahalleja. Iskulauseina julisteissa oli erilaisia käskyjä uida ja treenata enemmän: "Simma mer! Gymma mer!" Viimeisimpänä rivissä oli kuitenkin sarjasta poikkeava määräys: "Finn lyckan i en kanelbulle - löydä onni korvapuustista." Samalla seinällä oli siis paikallisen kioskin mainos pullista, joiden käärepaperissa oli kätkettynä jonkinlainen onnenennustus, kuin kiinalaisissa onnenkekseissä ikään. Mitähän käskyä noudatettiin eniten? Itse en ole kuitenkaan vielä tutustunut korvapuustien ideologiaan kuin sen verran, että olen huomannut niiden olevan usein marketissa tarjouksessa.

Herätessäni ensimmäisenä aamuna uudesta sängyssäni tuli mieleeni muuten yllättäen eräs nainen, joka monen muun vastaantulijan ohella kiinnostui edellisenä iltana kantamuksestani. Hän tahtoi tietää, miksi raahaan moista mukanani ja kerroinkin, että olin muuttamassa. Nainen arveli minun nukkuvan sängyssäni yksin. Sillä hetkellä en miettinyt asiaa sen enempää, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna kahden mentävän parisängyn raahaaminen perille Norrtäljeen se vasta aika temppu olisikin ollut. 

Jesse

PS. Ehkäpä joku lukijoista muistaa vielä viime syksyisen juttusarjan matkalta Itävallan Wienistä. Tuolla reissullahan minusta tuli kansainvälinen rikollinen kun mm. kävelin päin punaisia liikennevaloja. Ei se vielä mitään ollut - viikko sitten kävin täällä omenavarkaissa. Kerroinhan muutama viikko aiemmin mystisesti kadulle pudonneista omenoista - nyt niitä oli kypsynyt puissa lisää ja päätin ottaa selvää, josko niistä olisi syötäväksi. Eräänä iltana odotin, että tuli jo pimeä ja salakähmäisesti hiippailin ulos omenapuulle. En kuitenkaan yltänyt oksille ja päätin hakea tikkaat avuksi. Tunsin itseni kuitenkin yhä vieläkin liian lyhyeksi ja lopulta seisoin puun alla tikkailla huitomassa oksia porrasharjalla. Loppujen lopuksi sain saaliiksi yhteensä kolme omenaa. 

Matka-adapteri seuraa Nuorisokanava Hertzilän aalloilta tutun Jessen vaiheita tällä kertaa ulkomaankirjeenvaihtajana Ruotsissa. Kaikki tekstit koottuna tämän linkin takana.

Ihmiset kaiken takana - Aliisa

Viikolla 40 vietettiin valtakunnallista nuorisotyön viikkoa, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta nuorisotyön työmuodoista ja menetelmistä, sekä ihmisistä kaiken takana. Nuorisotyön viikon taustalla on nuorisotyön valtakunnallinen palvelu- ja vaikuttajajärjestö Allianssi, ja viikon tavoitteena on saada nuorisotyölle näkyvyyttä, nostaa esiin nuorisotyön tuomia positiivisia vaikutuksia sekä edetä kohti sitä, ettei nuorisotyön rahoitusta leikattaisi. 

Nuorisotyön viikon kunniaksi esittelemme ihmiset Tornion kaupungin nuorisotoimen toimintojen taustalta. Kaikki henkilöesittelyt löydät tämän linkin alta.


Nimi: Aliisa Sakko
Kotipaikka: Tornio
Koulutus: Yhteisöpedagogi (AMK)
Työpiste: Tirlittan - Talo Tytöille
Työtehtävät: Tyttötyö, lasten liikennepuiston vastaava, nuorisotilatyö
Lapsuuden haaveammatti: Ratsastuksen opettaja

Työkavereiden mietteitä tyypistä:

Aliisa - herkkä...naarasleijona!!
"Energinen ja korvaamaton koskenlasku-paatin keulameloja"

Sporttinen mimmi, joka hallitsee varmasti lajin kuin lajin, etenkin jos siihen vain jotenki liittyy pallon perässä pinkominen! Työnteko tällä likalla sujuu yhtä hyvin kuin maalinteko - eli huippuhyvin!!  Töissä Aliisa on enimmäkseen rauhallinen sivustaseuraaja, joka lohkaisee ratkaisevat ideat vasta hetkisen harkittuaan. Mutta aina sieltä suusta kuitenki tullee tiukkaa tavaraa ja paljon uusia ideoita! Onnellisuus omassa elämässä hehkuu myös töihin ja Almi saa seurallaan muutkin positiiviseksi. Vasta rouvittunut, ihanan pirpanan äiti, suloistakin suloisempi nuorisotyön ammattilainen... Kellään ei ole semmoista herkkyyttä tyttötyöhön kuin Aliisalla! Tyynellä työotteellaan Almi jaksaa kuunnella ja kuunnella ja kuunnella ja kohdata ja auttaa ja kuunnella ja neuvoa nuoria. Tarvittaessa Almi on hulvaton hulluttelija, hersyvä hassuttelija ja vitsin laukoja, jonka kanssa saa nauraa räkättää räät poskella!

Sitä ehkä päälleppäin aattelis, että Almi on aina ihanan rauhallinen ja ystävällinen, toiset huomioiva yms yms... Mutta auta Armias tätä tyyneyden rouvaa ko mennään salibandy kentälle!! Ei kannata leukoa hänelle kentällä saatikka etes kentän reunalta! Kandee juosta alta pois jos hänen eteen eksyt pelikentillä!
Aliisa on suuri seikkailja, joka puskee läpi aallokkojen, harmaitten kivien ja kaiken maailman karikkojen, ja tulee aina selviämään mistä vaan!

tiistai 7. lokakuuta 2014

Ihmiset kaiken takana - Jenna

Viikolla 40 vietetään valtakunnallista nuorisotyön viikkoa, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta nuorisotyön työmuodoista ja menetelmistä, sekä ihmisistä kaiken takana. Nuorisotyön viikon taustalla on nuorisotyön valtakunnallinen palvelu- ja vaikuttajajärjestö Allianssi, ja viikon tavoitteena on saada nuorisotyölle näkyvyyttä, nostaa esiin nuorisotyön tuomia positiivisia vaikutuksia sekä edetä kohti sitä, ettei nuorisotyön rahoitusta leikattaisi. 

Nuorisotyön viikon kunniaksi esittelemme ihmiset Tornion kaupungin nuorisotoimen toimintojen taustalta. Kaikki henkilöesittelyt löydät tämän linkin alta.



Nimi: Jenna Keränen
Kotipaikka: Kemi
Koulutus: Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja opiskelija
Työpiste: Putaan nuorisotalo Nuorkka
Työtehtävät: Tanssitoiminnan vastaava, Danceclub Hoppi
Lapsuuden haaveammatti: Antti Tuiskun taustatanssija

Työkavereiden mietteitä tyypistä:
Jenna - iloinen kakkutaituri

Jenna on nauravainen ja päättäväinen tuleva nuoriso-ohjaaja, joka tanssittaa kaikki solmuun… Hirveästi emme ole vielä päässeet Jennaan tutustumaan, ollaan vasta muutama kuukausi saatu yhdessä työskennellä, on nääs liittynyt joukkoon vasta nyt kuluvana syksynä. Yks asia on ainaki vissi ja varma – Jenna on maailman suurin Robin fani! Vaikka me kaikki pidetäänkin Robinista (osa meistä ei vaan huutele sitä aina julkisesti, mutta pitää silti) niin kyllä Jenna vie fanina meiltä kaikilta maton alta, ja diggailee Robinista kaikkein eniten. Jennalla on vielä nuva-opinnot kesken, mutta valmistuu piakkoin – ja senhän me tiiämmä, ettei Peräpohjolan Opistolta koskaan pukkaa muutako priimaa ;) Helmi joukossaan, erottunut edukseen koko opiskeluiden ajan. Pirteä, energinen, määrätietoinen ja järjestelmällinen tyyppi, joka varmasti on omiaan meidän tanssitoiminnan ylläpitäjänä ja koordinoijana, ohjaajana ja kannustajana. Sen me oomma ehtiny oppia myös, että Jenna on ruokaronkeli, eikä kelpuuta mahaansa mitä tahansa… Herttanen ja iloinen likka!

maanantai 6. lokakuuta 2014

Ihmiset kaiken takana - Reija

Viikolla 40 vietetään valtakunnallista nuorisotyön viikkoa, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta nuorisotyön työmuodoista ja menetelmistä, sekä ihmisistä kaiken takana. Nuorisotyön viikon taustalla on nuorisotyön valtakunnallinen palvelu- ja vaikuttajajärjestö Allianssi, ja viikon tavoitteena on saada nuorisotyölle näkyvyyttä, nostaa esiin nuorisotyön tuomia positiivisia vaikutuksia sekä edetä kohti sitä, ettei nuorisotyön rahoitusta leikattaisi. 

Nuorisotyön viikon kunniaksi esittelemme ihmiset Tornion kaupungin nuorisotoimen toimintojen taustalta. Kaikki henkilöesittelyt löydät tämän linkin alta.


Nimi: Reija Nurkkala
Kotipaikka: Kolari
Koulutus: Yhteisöpedagogi (AMK)
Työpiste: Nuorisotiedotuspiste aaltonen
Työtehtävät: Etsivä nuorisotyö; tukena ja turvana 15-28-vuotiaiden nuorten elämän eri kiemuroissa
Lapsuuden haaveammatti: Satutäti
(eli siis tyyppi joka lukkee lapsille satuja ja tarinoita ja saa siitä palkkaa...)


Työkavereiden mietteitä tyypistä:

Reija – ihana…äiti!

”Reija on äiti myös työelämässä. Välittää myös meistä tohvelisankareista. Kun omaa elämää elää intohimolla, ja se välittyy myös työhön, niin sitä ei voi kuin ihailla.”

Reija on työntekijänä älyttömän jämy, tarkka ja äärimmäisen huolehtiva. Meiän kolme ärrää; reilu, reipas ja rehellinen! Hymy ei helpolla hyydy, ja nauruääni on valloittava – tämän likan hersyvää naurua ja pilkettä silmissä ei voi unohtaa. Uskomaton muisti! Tuntee kaikki ja tietää tuhansista asioista – ja paljon. Reija ei koskaan unohtele päivämääriä tai myöhästele mistään; muistaa kissan kaiman mummon siskon kampaajankin syntymäpäivät ja nimipäivät. Kaikki työtehtävät Reija hoitaa alusta loppuun äärettömällä tarkkuudella, eikä mikään asia jää huomiotta. Osaakin katsoa asiaa aina monelta kantilta, ja kykenee ennakoimaan mahdollisia kompastuskiviä ja heikkoja kohtia. Positiivinen kriitikko (onko se suomea?), joka osaa toppuuttaa juuri oikealla tavalla. Työn ulkopuolella Reija on vahvasti tunteella eläjä, töissä kuitenkin ehkä enemmän järjen mukaan toimiva - hyvällä tavalla. Kahden pienen muksun ihana äiti, jolle perhe onkin kaikki kaikessa. Omaa lämpimät välit myös lähisukuun – emmekä yhtään ihmettele, kun tiiämmä kuinka huippu tyyppejä esim. Reijan omat vanhemmat on! Reija elää lapsilleen, ihanille Miksulle ja Mimmille, ja pistääkin lasten tarpeet AINA kaiken edelle. Tälle äitille tulee todellakin paha mieli, jos ei ole ehtiny antaa esimerkiksi töiden vuoksi tarpeeksi aikaa muksuille (tai miehelle!) joillaki viikoilla... Etsivän työn lisäksi Reijan voi löytää futiskenttien reunoilta myymässä kaffetta ja bullaa ;) Reijan elämässä musiikilla on vahva osa, ja biisi kuin biisi kyllä lähtee tältä neitoselta – vieläpä ihan nuotilleen!

”En voisi kuvitellakaan Reijaa muualle töihin, kuin etsivään. Nyt on likka oikeassa paikassa.”

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Ihmiset kaiken takana - Ellu

Viikolla 40 vietetään valtakunnallista nuorisotyön viikkoa, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta nuorisotyön työmuodoista ja menetelmistä, sekä ihmisistä kaiken takana. Nuorisotyön viikon taustalla on nuorisotyön valtakunnallinen palvelu- ja vaikuttajajärjestö Allianssi, ja viikon tavoitteena on saada nuorisotyölle näkyvyyttä, nostaa esiin nuorisotyön tuomia positiivisia vaikutuksia sekä edetä kohti sitä, ettei nuorisotyön rahoitusta leikattaisi. 

Nuorisotyön viikon kunniaksi esittelemme ihmiset Tornion kaupungin nuorisotoimen toimintojen taustalta. Kaikki henkilöesittelyt löydät tämän linkin alta.


Nimi: Elina "Ellu" Viisanen
Kotipaikka: Puumala
Koulutus: Eräopas, Yhteisöpedagogi (AMK)
Työpiste: Nuorisotiedotuspiste aaltonen
Työtehtävät: Etsivä nuorisotyö; tukena ja turvana 15-28-vuotiaiden nuorten elämän eri kiemuroissa
Lapsuuden haaveammatti: Eläinlääkäri

Työkavereiden mietteitä tyypistä:
Energia-Ellu – aamujen aamu & duracell pupu
"Ellulla on kulkijan sydän ja seikkailijan mieli."
Siis aivan oikeasti ja rehellisesti – Ellu on maailman reippain ja tehokkain tyyppi, jota on vaikea saada hyytymään missään tilanteessa! Edes Kukkolankosken jäätävä vesi ei pitele tätä naista tippaakaan! Kun muut miettii ja suunnittelee, että pitäisi käydä kaupassa ja hakea posti kaupungintalolta, niin Ellu on tehnyt sen jo viiteen kertaan, käynyt välissä Kelalla nuoren kanssa, sopinut 14 yhteistyöpalaveria, siivonnut aaltosen keittiön, käyttänyt 50 hengen porukan kiipeilyseinällä ja keittänyt kaurapuuron ja kananmunat. Se on jännä, että vaikka tahti on älytön, niin tällä mimmillä ei vireystaso silti laske hetkeksikään (ainakaan niin, että se nuorille asti koskaan välittyisi). Ruokatunti ja ”lakisääteinen kahvitauko” ovat tälle tehopakkaukselle monesti vieraita käsitteitä. Ellu hohkaa positiivista energiaa ympärilleen ja tartuttaa helposti vauhtia muihin. Mikä ehkäpä kaikkein mahtavinta, niin Ellu näkee AINA valoa tunnelin päässä, vaikka ihmisen tilanne olisi mikä. Ellu on taitava ninja ja omaa vähintäänkin Spidermanin kiipeilytaidot. Hyvä syke, let's go! Ellu on Etsivä isolla E:llä ja Seikkailija isolla S:llä – ammattilainen joka lajissa! Tsemppari ja sosiaalinen innostaja! Saa huonon päivän muuttumaan paremmaksi omalla rempseällä olemuksellaan - positiivista energiaa riittäisi vaikka sähköiksi isommallekkin kylälle. Ihailtavaa ammattitaitoa kohdata nuoria ja auttaa heitä kaikenlaisissa elämän mutkissa ja kiemuroissa!

"KAIKKI MELOO!!"

lauantai 4. lokakuuta 2014

Ihmiset kaiken takana - Minna

Viikolla 40 vietetään valtakunnallista nuorisotyön viikkoa, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta nuorisotyön työmuodoista ja menetelmistä, sekä ihmisistä kaiken takana. Nuorisotyön viikon taustalla on nuorisotyön valtakunnallinen palvelu- ja vaikuttajajärjestö Allianssi, ja viikon tavoitteena on saada nuorisotyölle näkyvyyttä, nostaa esiin nuorisotyön tuomia positiivisia vaikutuksia sekä edetä kohti sitä, ettei nuorisotyön rahoitusta leikattaisi. 

Nuorisotyön viikon kunniaksi esittelemme ihmiset Tornion kaupungin nuorisotoimen toimintojen taustalta. Kaikki henkilöesittelyt löydät tämän linkin alta.


Nimi: Minna Mäkinen
Kotipaikka: Kerava
Koulutus: KOLMEA MINUUTTIA VAILLE yhteisöpedagogi (AMK)
Työpiste: Kivirannan nuorisotila Messi
Työtehtävät: Nuorisotilatyö, tapahtumat ja varsin rajallisten työtuntien puitteissa 
kaikki mihin ikinä taipuukaan
Lapsuuden haaveammatti: Eläinlääkäri

Työkavereiden mietteitä tyypistä:

Minna - Messin oikea ja vasen nyrkki

"Jumalattoman jämäkkä tahdikas työkaveri!"

Keravan iihhana Somelainen Muija! Kun sitä asiaa on niin sehän tulee Minnalta ko tykin suusta! Meille kaikille, mutta erityisesti Mikulle Minna on korvaamaton tyyppi, net on yhessä tässä muutaman vuoden aikana Messissä käyneet läpi sekä hiljaiset, että sitten tyrskyiset ja vauhdikkaat kaudet, mutta hyvin ne on yhessä kestäny. Tällä mimmillä on oikeanlainen omistautuminen tilan pitoon. Nyttenki se tekkee opinnäytetyönä, tai niinku vanha kansa sanoo "lopputyönä", tutkimusta Messin maineesta ja mielikuvista nuorison parissa. Sillä tiedolla on kyllä tilausta ja siitä propsit Minnalle. Mikun lailla Minski on sorrettujen, heikkojen ja väheksyttyjen puolella aina. Ei sillä, etteikö me kaikki oltaisi, mutta ehkä Minnasta ja Mikusta se huokuu kaikista eniten. Järkevä etelän hetelmä, joka ottaa huomioon kaikki ja haluaa kaikille vain hyvää... Aina! Konkreettinen toimija, joka pistää hihat heilumaan ko käsky käy. Minna on suloisen sarkastinen, joka omaa suhteellisen mustan huumorin ja hullun hauskoja juttuja, jotka monesti nostaa hymyn huulille vielä pitkän aikaa työpäivän jälkeenkin.

PS. Koska Minski on tuommoinen etelän hetelmä, niin se on saanut täällä kokea monta uutta asiaa.. Muun muassa kerran piti vähän hidastaa autolla vauhtia kun oltiin matkalla suunnittelupäiville - Minna näki elämänsä ensimmäisen poron!! Ja luonnolliseen turistimaiseen tyyliin...pitihän siitä ottaa kuva. Pilkillekki Minna on täällä päässy!! 

Mutta kyllä son kuitenki aika hyvin saanu karistettua  Etelän pölyt itestään, ja on.....torniolaistunut... KIITETTÄVÄSTI!! ;-)

perjantai 3. lokakuuta 2014

Ihmiset kaiken takana - Miku

Viikolla 40 vietetään valtakunnallista nuorisotyön viikkoa, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta nuorisotyön työmuodoista ja menetelmistä, sekä ihmisistä kaiken takana. Nuorisotyön viikon taustalla on nuorisotyön valtakunnallinen palvelu- ja vaikuttajajärjestö Allianssi, ja viikon tavoitteena on saada nuorisotyölle näkyvyyttä, nostaa esiin nuorisotyön tuomia positiivisia vaikutuksia sekä edetä kohti sitä, ettei nuorisotyön rahoitusta leikattaisi. 

Nuorisotyön viikon kunniaksi esittelemme ihmiset Tornion kaupungin nuorisotoimen toimintojen taustalta. Kaikki henkilöesittelyt löydät tämän linkin alta.


Nimi: Jan-Mikael Hakomäki
Kotipaikka: No kyllä se on tää kaksoikaupunki tääl
Koulutus: Elämän Korkea Koulu, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja
Kuvataitelija AMK, Yhteisöpedagogi AMK
Työpiste: Kivirannan nuorisotila Messi
Työtehtävät: Messin tilavastaava, nuorisoneuvosto, Jantterit-poikatyö, pelitoiminta, CYB-projekti
Lapsuuden haaveammatti: Tähtitieteilijä

Työkavereiden mietteitä tyypistä:

Miku, eli Jan-Miquel, Juan-Migel, erilainen nuori nelikymppinen


"Nuoruutensa talon valloittaja! Mieletön osallisuuden osaaja, joka tuo osallisuutta työssään hyvin esille."

Lempeä politiikko, joka ajattelee enemmän järjellä kuin tunteella. Uskaltaa ottaa esiin aratkin asiat nuorten kanssa. Osaa perustella kantansa ja mielipiteensä. Innostunut tekemään poikatyötä, mahtava juttu! Luottaa vapaan leikin voimaan ja diggailee majojen rakentelusta… Jantteri-jäärä hääräilee tyttöenergian ympäröimänä kotona, ja onkin ylpeästi isä, joka puhuu hellyyttävän mahtavalla tavalla lapsistaan. Vahva persoona, joka seisoo omien aatteiden ja mielipiteiden takana, AINA. Tahtoo vaikuttaa asioihin ja muuttaa maailmaa paremmaksi - ja haluaa myös avata nuorten maailmankuvaa ja tuoda asioihin uudenlaisia näkökulmia. On ohjaajana luova ja kekseliäs, joskin ehkä hieman hajamielinen joskus, mutta ei silti pelkää kokeilla uusia asioita. On erittäin kiintynyt omaan nuorisotilaansa ja haluaa tehdä siitä paremman. Välittää nuorista ja heidän kuulumisistaan.Taitava taiteilija, jolla on aina hirviän monta rautaa tulessa. Välillä erikoisiaki ideoita mutta saa ne jollaki ihmeen konstilla aina toimimaan… Mikussa on semmosta underground asennetta ja ei ikinä mene valtavirran mukana missään. Miku innostuu hulluna aina hassuista kuvista, videoista ja meemeistä. 

Miku osaa myös hassutella tarvittaessa, ja sillon onki ilo irti!

torstai 2. lokakuuta 2014

Ihmiset kaiken takana - Armi

Viikolla 40 vietetään valtakunnallista nuorisotyön viikkoa, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta nuorisotyön työmuodoista ja menetelmistä, sekä ihmisistä kaiken takana. Nuorisotyön viikon taustalla on nuorisotyön valtakunnallinen palvelu- ja vaikuttajajärjestö Allianssi, ja viikon tavoitteena on saada nuorisotyölle näkyvyyttä, nostaa esiin nuorisotyön tuomia positiivisia vaikutuksia sekä edetä kohti sitä, ettei nuorisotyön rahoitusta leikattaisi. 

Nuorisotyön viikon kunniaksi esittelemme ihmiset Tornion kaupungin nuorisotoimen toimintojen taustalta. Kaikki henkilöesittelyt löydät tämän linkin alta.


Nimi: Armi Nitovuori
Kotipaikka: Tornio
Koulutus: Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja, Yhteisöpedagogi (AMK)
Työpiste: Kokkokankaan nuorisotila Konkka
Työtehtävät: "No nuorisotyöhän se on työtehtävä ;)"
Konkan tilavastaava, ehkäisevä päihdetyö, työpaikkaluottamusmies JHL osasto 166
Lapsuuden haaveammatti: Taitoluistelija

Työkavereiden mietteitä tyypistä:

Armi - Kokkokankaan Kingi

"Arppa mahtavasti tasapainottaa meitä muutamaa muuta häsyäjää, jotka lennellään päivästä toiseen vaan pilvien reunoilla, kuvitellaan olevamme jotakin ja keksitään jatkuvasti kaikenlaista kotkotusta."

Porukan jalat-maassa-tyyppi! Ei lähde turhaan vouhotukseen matkaan, vaan osaa ajatella järjellä tarpeen vaatiessa. Luotettava ja helppo-olla-seurassa- persoona, niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Armi on meidän Hagrid, ei niin karvanen ja iso mutta se on kans tilusten ja avainten vahti. Armiin sopis sanonta että pessimisti ei pety, siis sillai hyvällä tavalla. Pitää jalat maassa ja välillä yrittää pitää muidenkin vouhottajien jalkoja maassa ettei lähe liian lennokkaaksi ideointi… Arppa innostuu, fanittaa hulluna ja hehkuttaa henkeen ja vereen kaikkia urheilulajeja missä Suomen maajoukkue urheilee. Erittäin järjestelmällinen ja huolehtivainen tyyppi, joka on ehtiny olla elämässään mukana ties missä suopotkupalloiluissa ja taloyhtiön aitatalkoissa... Vapaa-ajalla Arppa hengailee Eetun kanssa, urheilee ja penkkiurheilee.  Armi on etenkin Niilon henkilökohtainen tuki & turva.

Ko muut tiimissa juoksee pää kolmantena jalkana, niin Armi tekkee kaiken kerralla oikein, ilman turhaa höntyilyä. Tähän sopiski nyt loppuun sitten sanonta:

"Hullu työnsä juosten tekee, viisas pääsee vähemmällä"