Ti 2.9.2014
Tämän päivän ensimmäinen haaste oli löytää Tukholman yliopisto. Onneksi lähdin liikkeelle toista tuntia etuajassa, sillä matkassa vierähti tovi. Ensin patikoin juna-asemalle, josta jatkoin junalla Farstan metroasemalle. Sieltä matkasin keskusasemalle, jossa odottelin oikeaa metroa jokusen hetken, ennen kuin tajusin, että asemalla olikin useita kerroksia, joista minunkin olisi pitänyt siirtyä jo yhtä alemmaksi.
Keskusasemalta pääsin yliopiston pysäkille, joka sijaitsi maan alla. Liukuportaita ylös olikin useammat, joista kaikki yksiä toimimattomia lukuunottamatta olivat täyteen tungettuja. Seurasin kiireisimpien matkaajien esimerkki ja lähdin kiipeämään portaita perinteiseen tyyliin. Askelmia riitti pitempäänkin reisitreeniin ja tämä älynväläys alkoi jo hieman harmittaa, kun portaille ei näkynyt loppua ja yhden jos toisenkin kiipeilijän vauhti alkoi hyytyä.
Lopulta haasteista selvinneitä oli vastassa loputon yliopiston opiskelijajärjestöjen esittelijöiden tulva sekä koko kaupunkia tällä hetkellä vallassaan pitävät vaalimainosten jakajat. Poikkeuksen sääntöön teki iloisen oloinen tyyppi, joka jakoi vastaantulijoille letkulla kahvia selässään olevasta säiliöstä. Paremman tiedon puutteessa seurasin ihmismassaa ja lopulta pääsinkin luentosaliin numero 7, jossa Internationella relationer -kurssin oli tarkoitus alkaa. Ja niinhän se alkoikin - nimenhuudon jälkeen jonkinsortin professori esitteli aineen ja kertoi, mitä tuleman pitää.
Tänään pääsimme helpolla ja kymmeneltä alkanut päivä oli pakollisten toimitusten osalta pulkassa jo vähän yhdentoista jälkeen. Opinkin pian, miksi päivät täällä ovat näin lyhyitä: kaikki loppuaika menee paikasta toiseen siirtymiseen. Paluumatkalla olin jo menossa keskusseman turisti-infoon kysymään, josko he tietäisivät, miten mahdollisesti löydän takaisin Huddingeen, mutta sainkin käsiini kaivatun julkisen liikenteen kartan, jonka avulla löysin tieni vähän vähemmän vieraalle alueelle. Tukholma vaikuttaa olevan siitä kovin jännä kaupunki, että vaikka lähden tarkasti seuraamaan samaa reittiä, kuin aina ennenkin, päädyn silti joka kerta eriin paikkaan. En yhtään tiedä, miten se on mahdollista, mutta illan kauppareissulla totesin, että täällä kohteet varmasti vaihtavat sijaintiaan itsestään. Uskon, että juurikin tästä syystä olen pelkästään tämän päivän aikana eksynyt neljästi: matkalla kouluun, sieltä palatessani, kauppaan mennessäni ja vielä lopulta sieltäkin tullessani. Enkä muuten tämän päivän aikana muualle enää ehtinytkään.
En olisi uskonut, että täällä kaupassakäyntikin voi olla niin erilaista. Kun lopulta täysin vahingossa löysin Ica Supermarketin paikasta, jonka lähelläkään sen ei pitänyt olla, päädyin vihannestiskillä hankaukseen vaa'an kanssa. Käyttöohje neuvoi painamaan köynnistyspainiketta ja laittamaan himoitsemani tuorekurkun levylle - ja siihenpä ne ohjeet sitten loppuivatkin. Laitteessa oli kaikkiaan viisi nappia, joista joku käsittäkseni antaa kurkulle tarran. Eilen kokeilin laitimmaista ja jouduin palauttamaan kurkun tiskiin, kun vaaka sammui, eikä enää käynnistynyt. Tänään kokeilin seuraavaa nappia ja nyt olen melkein varma, että viimeistään perjantaihin mennessä saan kurkkua leipäni päälle.
Toistuvan kurkkuepisodin lisäksi hämmennystä aiheuttivat elektroniset hintalapput, jotka olivat pieniä digitaalisen lämpömittarin näköisiä näyttöjä hyllyjen kulmissa, joista hämmentynyt kirjeenvihtaja saattoi lukea hinnan. Onpa edistyksellistä. Opin myös, että täällä vaihtorahana saatavia kolikoita ei palautetakaan asiakkaalle käteen, vaan ne tulevat putkea pitkin kouruun, josta ne saa noukkia. Vastaavasti kolikoilla maksettaessa ne syötetään samantyyliseen automaattin, joka ilmeisesti laskee ne itsekseen. Onko joku muuten ratkaissut, mihin ne kaikki vaihtorahana saadut kruununkolikot lopusijoitetaan? Taskuun ne eivät ainakaan mahdu eivätkä lompakkoonkaan. Pitänee varmaan hankkia itsellekin samanlainen automaatti - tai vaikkapa sitten pajatso.
Jesse
Matka-adapteri seuraa mm. Nuorisokanava Hertzilän aalloilta tutun Jessen sattumuksia tällä kertaa ulkomaankirjeenvaihtajana Ruotsissa. Kaikki tekstit koottuna tämän linkin takana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti