maanantai 25. tammikuuta 2016

Miksi valitsin media-alan?


Mietin tätä kysymystä usein..
Lähdetään vaikkapa siitä, mistä innostukseni mediaa kohtaan sai alkunsa!



Aloitin 2011 käymään täällä Nuorisotiedotuspiste Aaltosessa kaverini ehdotuksesta. Itsetunto oli juuri noihin aikoihin täysi nolla ja en pitänyt itseäni minään. Aloin saamaan vähitellen itsevarmuutta, kun alotin tekemään "Pärynöitten" (Mikon, Millan ja Riian) kanssa radiolähetyksiä. En tiedä mitä tekisin ilman Aaltosta, koska ostin itselleni videokameran ja järjestelmäkameran innostuksen myötä, jonka täällä sain ensimmäistä kertaa kokea.


Siirryin kasiluokalla toiseen kouluun, jossa sain rauhassa opiskella ja vahvistaa henkisesti itseäni tulevaa koitosta varten. Sieltä sain innostuksen kirjoittaa mitä erilaisempia tarinoita ja aineita. Siksi tykkään myös verkkokirjoittamisesta!


Tämän kuvan lähetin Pohjolan Sanomiin.
Metsäkauriita Kaakamossa 2013.

Ysiluokalla mietin pitkään kahden alan välillä joista olin kiinnostunut; Lähihoitaja ja Media-assistentti. Lopulliseen päätökseen päädyin intuitioni avulla enkä kadu päätöstäni, koska media-alallakin on niin monenlaista toimintaa ja miltein joka paikassa tarvitsee nykyaikana jonkinmoista mediatietämystä. 


Olen kiinnostunut toimittajan työstä myöskin, koska huomaamattani saatan kysellä ihmisiltä toimittajamaisesti mitä ihmeellisimpiä asioita. Tykkään muutenkin seurata keskusteluohjelmia joissa on hyvä haastattelija. Oma suosikkitoimittajani on Maria Veitola, koska hänellä on pokkaa haastatella ihan ketä ihmistä tahansa ja hän on ihminen, joka osaa aidosti ja suoraan kertoa omat mielipiteensä muista välittämättä.


Hyviä ja huonoja puoliahan jokaisesta alasta löytyy. Esimerkiksi koulun myötä on alkanut keskittymään tv-ohjelmissa ja elokuvissa aivan eri juttuihin mihin pitäisi (valoihin, kuvakulmiin jne.). Samalla olen myös oppinut arvostamaan ihmisiä kameran ja monitorien takana. Aika hektistä hommaa!



Ilman meidän ryhmäläisiä en olisi kestänyt kovin montaa päivää koulussa. Ryhmätyöskentelyyn totuttautuminen oli aluksi hankalaa, mutta porukan tiivistyttyä se oli tosi mahtavaa. Aina on joku jolta voi kysyä ja saada apua jos ei vaikka valo- ja äänihommien kanssa tule juuri mitään aikaiseksi. Monet hermot ja itkut ollaan väännetty, mutta onhan meillä tietenkin hauskaa ollut! 

TOKUAV13 -ryhmä on aivan huippu, enkä unohda tätä kolmivuotista vuoristoratakokemusta ikinä.


Uskon, että jokaisella asialla täällä on tarkoituksensa.
Itsekin lähdin omien kokemusten myötä tälle alalle opiskelemaan!
Joskus vain saa ihmetellä ikävempiä asioita mitä maailmalla tapahtuu.


I can control my destiny, but not my fate.
Destiny means there are opportunities to turn right or left, but fate is a one-way street.
I believe we all have the choice as to whether we fulfil our destiny, but our fate is sealed.
- Paolo Coelho

Taas vähän syvällisempiin aiheisiin mentiin, josko seuraavassa blogikirjoituksessa olisi jotain iloisempaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti